KOIVUHALON voimalla ajettiin jälleen 18.9.2022 JUHLA- JA PERINNEJUNA 23.7.2022 houkutti matkalaisia Toijalan ja Tampereen välille
JUHANNUSPÄIVÄÄ juhlittiin 25.6.2022
MUSEOVAUNUJA Veturimuseolle
Suomen päärautatie eli Helsinki-Hämeenlinna-rata vietti 160-vuotispäiväänsä maanantaina 31.1.2022. Varhain aamulla Veturimuseolta lähti matkaan Tka7-ratakuorma-auto nro 190:n vetämänä Po nro 9826 -postivaunu, johon oli tällä kerralla pakattuna postilähetysten sijaan reilu määrä Museoveturiseuran talkoolaisia lumilapioineen ja -kolineen. Matkan tarkoitus oli vaunujen nouto etelästä. Ennakko-odotuksista huolimatta lumityökaluja ei juurikaan tarvittu.
Helsingin Ilmalan ratapihalta kyytiin tuli EFiti-tyyppinen sininen teräskorinen matkustajavaunu nro 23652, joka tulee päätymään Veturimuseon alueella sijaitsevaksi arkistotilaksi. Riihimäellä junaan liitettiin alustaltaan satavuotias Fh-tyyppinen tavarajunien konduktöörinvaunu nro 3330, joka oli 1990-luvulla tuttu näky Toijalankin ratapihalla. Viimeiset käyttövuotensa rautateiden GSM-R-radiopuhelinverkon eli "Raili-verkon" kuuluvuusmittauksissa palvellut Fo-vaunu jää Museoveturiseuran käyttöön tulevien museojunien henkilöstövaunuksi.
LÄTTÄHATTU päätyy valkokankaalle
Veturimuseon "Lättähattu" eli Dm7-kiskoauto nro 4216 palveli pitkästä aikaa elokuvatähtenä tai ainakin statistina tammi-helmikuun 2022 vaihteessa, kun Valkeakosken radalla filmattiin muusikko Juice Leskisen lastenkirjoihin pohjautuvaa Räkä ja Roiskis -elokuvaa.
Valkeakosken radan Konho lavastettiin hetken ajaksi sijaitsemaan kirjojen hengessä Suuveden kunnan rajalla. Kuvaukset Valkeakosken radalla veivät kaksi päivää: 29.1. ja 1.2.2022. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2023. Lisätietoja tulevasta Räkä ja Roiskis -elokuvasta. Veturimuseo yhteistyössä Keitele-Museo Oy:n ja Sinisten vaunujen ystävät ry:n kanssa järjesti jouluhenkisen perinnejuna-ajon lauantaina 6.11.2021 välillä Toijala-Valkeakoski-Toijala. Veturina toimi Veturimuseon uskollinen työjuhta "Jumbo" eli Tv1 nro 933, ja bioenergialla eli koivuhalkojen voimalla luonnollisesti taas mentiin. Lähtöjä oli kaksi Toijalasta ja kaksi Valkeakoskelta. Matkalla juna pysähtyi Ilolan maatilamatkailussa. Matkustajia kahdella junavuorolla oli yhteensä lähes 190. Lunta ei ollut vielä maassa, mutta joulutunnelmaan päästiin, kun joulupukkikin oli junassa tavattavissa. Veturimuseolla vieraili päivän aikana useita kymmeniä kävijöitä joko joulujunamatkan yhteydessä tai muuten vain.
Veturimuseon kesän 2011 näyttelykausi avattiin lauantaina 11.6. yhdessä Toijalan perinteisten kesätapahtumien Toijala-lentiksen ja Toijalan markkinoiden kanssa. Akaan kaupunki ja Suomen Rautatiemuseo solmivat 11.12.2008 sopimuksen Veturimuseon hoitamiseen liittyvien palveluiden hankinnasta. Sopimuksen ensimmäinen pykälä kuuluu: "Akaan kaupunki yhdessä Museoveturiseura ry:n kanssa pitää yllä Veturimuseota Toijalan vanhan veturitallin kiinteistössä siten kuin Akaan kaupungin ja Museoveturiseura ry:n välisessä sopimuksessa on sovittu." Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Veturimuseota koskevat päätökset valmistellaan ja tehdään edelleen kaupungin ja seuran yhteistyöelimessä eli Veturimuseon hoitokunnassa sekä luonnollisesti kaupungin ja seuran omissa päätöksentekoelimissä.
JOULUJUNA Toijalasta Valkeakoskelle kyyditti marraskuussa
Päivitetty: 7.11.2021
MUSEOLÄTTÄHATTU yleisöajolla ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen 21.8.2021
Päivitetty: 22.8.2021
Lauantaina 21.8.2021 vietettiin Jokioisten Museorautatien museoradan 50-vuotisjuhlia ja Akaan Hunajahulinoita, joiden merkeissä ajettiin vastikään liikennekelpoisuuskatsastetulla Veturimuseon Dm7-kiskoautolla eli "Lättähatulla" kolme edestakaista junavuoroa Toijalan ja Humppilan välillä. Matkustajia oli kaikkiaan 212, ja muutamilla vuoroilla 56-matkustajapaikkainen kiskoauto oli kirjaimellisesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Liikennöinti toteutettiin Veturimuseon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Keitele-museon operoimana. Kuljettajana toimi Museoveturiseura ry:n Lasse Tauriainen.
Kiskoauton liikennekelpoisuus parantaa merkittävästi mahdollisuuksia järjestää jatkossakin pienimuotoista perinnejunatoimintaa Veturimuseon lähiseuduilla. Kuvassa Veturimuseon "Lättähattu" on juuri saapunut Humppilaan ensimmäisellä yleisöajollaan yli 20 vuoteen. Kiskoauton vieressä poseeraavat sen vuonna 1984 VR:ltä hankkineet ja Toijalassa valmisteilla olleeseen Veturimuseoon sijoittaneet alkuperäiseen omistajaryhmään kuuluneet rautatieammattilaiset ja alan aktiiviharrastajat Sakari K. Salo, Hannu-Pekka Viitanen ja Markku Nummelin, joista viimeksi mainittu toimi nyt myös kiskoauton konduktöörinä.
LÄTTÄHATTU katsastettiin liikenteeseen 6.8.2021
Päivitetty: 22.8.2021
Veturimuseon Dm7-kiskoauto nro 4126 eli "Lättähattu" katsastettin uudelleen liikenteeeen perjantaina 6.8.2021. Edellisen kerran kiskoauto oli ollut liikenteessä kesäkuussa 2001, kun sillä kuljetettiin yleisöä Valkeakosken radalla Toijalan ratapihan perusparannustyön valmistumisjuhlan merkeissä. Parin viime vuoden aikana se liikkui omin konein lyhyitä pyrähdyksiä Veturimuseon raiteistolla, kun moottorin, voomansirron ja muiden järjestelmien toimintaa testattiin huolto- ja korjaustoimenpiteiden lomassa. Nyt liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen Traficom tarkasti kiskoauton perusteellisesti ja totesi sen liikennekelpiseksi. Katsastuksen yhteydessä tehtiin erinomaisesti onnistunut koeajo Toijalasta Hämeenlinnaan ja takaisin (kuva: Timo Mattila).
Vuonna 1963 valmistunut ja 1984 aktiivisten rautatieharrastajien ansiosta museokäyttöön päätynyt Dm7 nro 4216 on sarjansa viimeinen valmistunut ja ensimmäinen museoitu yksilö. Muutamat Museoveturiseura ry:n jäsenet ostivat Lättähatun VR:ltä syksyllä 1984, ja siitä tuli ensimmäinen yksityinen valtion rataverkolla liikennettä hoitanut museoyksikkö. Moottorivaunu sijoitettiin Toijalaan, mistä sillä ajettiin tilaus- ja retkijunia.
RAVINTOLAVAUNU Veturimuseon kokoelmiin
Päivitetty: 28.9.2020
Veturimuseo on hankkinut VR-YHTYMÄ Oy:ltä Rk-sarjan ravintolavaunun nro 27818. Teräskorinen vaunu on erinomaisessa kunnossa niin sisältä kuin ulkoa. Vaunun sisätilat ovat olemukseltaan ja toimivuudeltaan melko tarkalleen siinä kunnossa, missä ne olivat vaunun käytön päättyessä vuonna 2016. Vuonna 2021 vaunun on tarkoitus korvata Veturimuseon lipunmyynti-, kahvila- ja museokauppatilana vuodesta 1988 toiminut puukorinen EFi nro 22374 -vaunu.
Vaunu on alunperin Rkt-sarjan ravintolavaunu nro 23818 vuodelta 1976. Tuolloin sinisten teräskoristen ravintolavaunujen sarjamerkki oli Rkt erotukseksi vielä 1970-luvun alkupuolella käytössä olleista 1930-1940-lukujen puukorisista Rk-sarjan vaunuista. Kun puukoriset ravintolavaunut olivat lopulta päättäneet palveluksensa, ne luovuttivat sarjamerkkinsä teräskorisille nuoremmille sisaruksilleen. Näin ollen teräskoristen vaunujen sarjamerkit muutettiin Rk:ksi 1990-luvun jälkipuoliskolla tehtyjen peruskorjausten yhteydessä. Veturimuseon vaunu peruskorjattiin marraskuussa 1997, jolloin sen perinteinen sininen väri vaihtui aikakauden punavalkoisiin ns. InterCity-väreihin ja samalla vaunun sarjamerkki ja numero nykyiseksi Rk nro 87818:ksi. Jäätyään pois käytöstä vuonna 2016 ravintolavaunu oli varastoituna ensin Ilmalan varikolla Helsingissä ja sen jälkeen Hyvinkään konepajalla, josta Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Keitele-museon kanssa nouti sen Veturimuseolle lauantaina 12.9.2020.
Rk-vaunun hankkiminen museolle mahdollistaa EFi-vaunun kunnostamisen tulevaisuudessa esimerkiksi perinnejunaliikennettä silmälläpitäen, mihin se puukorisena hyvin sopisikin.
"JUMBON" höyrykattila sai leiman 21.7.2020
Päivitetty: 27.7.2020
Veturimuseon kookkaimman höyryveturin, väliraskaan tavarajunaveturi Tv1 nro 933:n "Jumbon" höyrykattila tarkastettiin tiistaina 21.7.2020. Tarkastuksen suoritti turkulainen tarkastuslaitos Insteam Oy, jonka kanssa Veturimuseo on jo useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä höyrykattila-asioissa. Paineastioita koskevan lainsäädännön mukaan tarkastus on tehtävä lähtökohtaisesti joka toinen vuosi. Tarkastuspäivänä museolla kävi satakunta vanhojen veturien ystävää tutustumassa toiminnassa olevaan höyryveturiin.
Tarkastuksen keskeisin vaihe on varoventtiileiden toiminnan varmentaminen. Varoventtiili on turvalaite, joka purkaa höyrykattilaan mahdollisesti muodostuvan ylipaineen niin, että se ei pääse aiheuttamaan räjähdys- tai muuta vaaratilannetta. Höyryveturin höyrykattilassa on tyypillisesti kaksi varoventtiiliä.
Kun "Jumbo" on taas käyttökunnossa, kuuluu museota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n suunnitelmiin tehdä veturilla ja mahdollisesti sen perään kytkettävällä postivaunu Po nro 9826:lla näytösluonteinen ajo Toijalan lähialueella. Suuunnitelmien edetessä mahdollisesta näytösajosta tiedotetaan näillä WWW-sivuilla ja mm. Veturimuseon Facebook-sivuilla.
AVAUTUI 22.6.2020
Päivitetty: 22.6.2020
Veturimuseo pääsi avaamaan ovensa jälleen maanantaina 22.6.2020, kun koronavirusepidemian aiheuttamia rajoituksia on purettu. Museo on avoinna 31.8.2020 saakka päivittäin klo 10-16. Tervetuloa tutustumaan uusittuihin museotiloihin!
JOULUPUKKI saapui Lättähatulla 23.11.2019
Päivitetty: 26.11.2019
Joulupukki saapui tällä kertaa kaupunkiin aidolla Lättähatulla. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ja Veturimuseo yhteistyössä toteuttivat joulupukin junan Toijala-Valkeakoski-radalla lauantaina 23.11.2019, joka oli samalla joulukauden avauspäivä niin Toijalassa kuin Valkeakoskellakin.
Pukki ajoi kaksi edestakaista vuoroa Toijalasta Valkeakoskelle ja takaisin pysähtyen mennen tullen Ilolan maatilamatkailun seisakkeella Metsäkansassa. Joululaulun sanat eivät tällä kertaa täysin toteutuneet. Maassa ei ollut lunta, mutta ei pukin tarvinnut junan tungokseenkaan pyrkiä. Matkustajia olisi mahtunut mukaan enemmänkin.
VAUNUJA Veturimuseolle 16.11.2019
Päivitetty: 21.11.2019
Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura ry hankki VR-Yhtymä Oy:ltä kaksi vaunua, jotka viimeksi olivat olleet varastoituina Suomen Rautatiemuseon alueella Hyvinkäällä. Vaunut ovat lähiliikenteen matkustajavaunu Ei nro 22627 vuodelta 1939 ja umpitavaravaunu Gb nro 57339 vuodelta 1952 (käytetty myöhemmin myös virkatarvevaununa tunnuksella XG nro 030266).
Matkustajavaunu on liikennehistoriallisesti erityisen merkittävä, koska se on tiettävästi ainoa jäljellä oleva vuosina 1939-1941 rakennetusta 94-paikkaisesta 40 vaunun sarjasta. Sarjan rakentaminen aloitettiin vuodeksi 1940 kaavailtujen Helsingin kesäolympialaisten liikennetarvetta silmälläpitäen. Vaunulle ominainen piirre ovat pariovet ja alkuperäisenä valaistuksena palvellut kaasuvalaistus, aikansa lähiliikennekaluston erityispiirteitä molemmat. Kaasuvalaistus on myöhemmin muutettu sähkövalaistukseksi, mutta muutoin vaunu on suunnilleen alkuperäisessä asussaan.
Vaunut siirrettiin Hyvinkäältä Toijalaan lauantaina 16.11.2019 Veturimuseon Tka7 nro 190 -ratakuorma-autolla. Liikennöinnistä vastasi ja sen käytännön toteutuksen hoiti jälleen Veturimuseon yhteistyökumppani Keitele-Museo Oy.
Molemmat vaunut ovat verraten heikkokuntoisia ja edellyttävät mittavia entisöintitoimia. Museoveturiseuran tarkoituksena on entisöidä matkustajavaunu 3-5 lähivuoden aikana.
RATAKUORMA-AUTO ja postivaunu koeajettiin 9.11.2019
Päivitetty: 20.11.2019
Veturimuseon keväällä hankitulla Tka7 nro 190 -ratakuorma-autolla ja aiemmin kokoelmiin Postimuseolta saadulla Po nro 9826 -postivaunulla tehtiin koeajo lauantaina 9.11.2019 Toijalasta Urjalaan ja takaisin. Raideliikennelain tarkoittamana rautatieliikenteen harjoittajana toimi Veturimuseon pitkäaikainen yhteistyökumppani Keitele-Museo Oy.
Ratakuorma-auton osalta koeajon tarkoitus oli selvittää erityisesti syksyn aikana asennetun, nykymääräysten mukaisen VIRVE-viestintäjärjestelmän toimivuus. Postivaunun osalta taas tutkittiin, ovatko kaikki loppukesällä 2018 tehdyssä tarkastuksessa havaitut puutteet saatu korjattua. Koeajon ja siihen liittyneen tarkastuksen perusteella asiat näiden kahden perinnekalustoyksikön osalta ovat nyt kunnossa.
PÄÄSIÄISJUNA kulki Valkeakosken radalla 21.4.2019
Päivitetty: 22.4.2019
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti pääsiäisen kunniaksi Pääsiäisjunan Toijalan ja Valkeakosken välillä 1. pääsiäispäivänä sunnuntaina 21.4.2019.
Haapamäkeläisten kahdesta Dm7- eli "Lättähattu"-kiskoautosta ja niiden välissä olleesta EFiab-typpisestä liitevaunusta koostunut juna ajoi Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä kolme edestakaista vuoroa pysähtyen mennen tullen Ilolan maatilamatkailun seisakkeella Metsäkansassa.
Pääsiäispäivän kaunis sää houkutti ihmisiä liikkeelle, ja juna oli jokaisella vuorollaan lähestulkoon täynnä. Myös Veturimuseolla vieraili päivän aikana lähes 100 henkeä.
Höyryn tuoksua päivään toi Toijalan rautatieasemalla iltapäivällä vettä ottamaan seisahtunut Höyryveturimatkat 1009 Oy:n "Ukko-Pekan" eli Hr1-pikajunaveturi nro 1009:n vetämä perinnejuna paluumatkalla Tampereen seudun pääsiäisajeluiltaan kotivarikolleen Kouvolaan.
Veturimuseo aloittaa säännöllisen aukiolokautensa 1.6. ja jatkaa sitä 31.8. saakka.
KOLMIPYÖRÄRESIINA Veturimuseon kokoelmiin
Päivitetty: 22.4.2019
Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura ry hankki aiemmin yksityisomistuksessa olleen puurunkoisen kolmipyöräresiinan Veturimuseon kokoelmiin 16.4.2019. Resiina oli kulkenut sukuperintönä siitä saakka, kun vuonna 1952 eläkkeelle jäänyt rautatieläinen oli saanut vanhan työkalunsa muitona pidettäväksi. Teknisesti varsin hyväkuntoinen ja mm. etupäästään jousitetulla "satulalla" varustettu resiina on rakenteeltaan puurunkoinen.
Uudemmat saman tyypin resiinat rakennettiin metalliputkirungolle. Sellaisia, samoin kuin VR:n rataosaston "topparoikkien" käytössä olleita 4-6 hengen pumppuresiinoita museon kokoelmissa on jo entuudestaan. Useissa museon tapahtumapäivissä yleisöllä on mahdollisuus päästä kokeilemaan joko kolmipyörä- tai pumppuresiinalla ajamista museoalueen raiteilla.
Kolmipyöräresiinat olivat Valtionrautateillä laajassa käytössä mm. ratavartijoiden, vaihdemiesten ja junanlähettäjien kulkuneuvoina.
RATAKUORMA-AUTO Veturimuseon kokoelmiin
Päivitetty: 14.4.2019
Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura ry hankki NRC Group Finland Oy:ltä, Valtionrautateiden rataosaston ja sittemmin Oy VR Rata Ab:n ja VR Track Oy:n seuraajalta, Tka7-tyyppisen ratakuorma-auton nro 190. Aiemmalle käyttäjälleen tarpeettomaksi tullut vanhan sukupolven työkone oli ollut mutamia vuosia varastoituna Pieksämäellä, mistä Museoveturiseuran talkooryhmä pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Keitele-museo Oy:n kanssa kävi noutamassa sen Veturimuseolle 12.4.2019.
Ratakuorma-auto on täysin käyttökuntoinen, mutta noin kolmen vuoden paikallaanolon jälkeen se katsottiin kuitenkin turvallisimmaksi hinata Toijalaan Keitele-museon viime kesänä vastaavalla tavalla hankkimalla lajitoverilla, Tka7 nro 198:lla.
Veturimuseon tuorein tulokas on varsin nuori museoon. Se on valmistunut VR:n Kuopion konepajalla vuonna 1979. Jykevän nosturinsa ja muiden avujensa kanssa se pääsee pian töihin lukuisissa museon yhä laajenevan ajokuntoisen veturikaluston kunnostus- ja ylläpitotehtävissä.
Tka7-tyyppi sopii säilytettäväksi ja museotarkoituksissa käytettäväksi Toijalassa hyvin sikälikin, että samanlainen VR:n rataosaston ja sittemmin Oy VR Rata Ab:n käytössä ollut työkone oli sangen yleinen näky Toijalan ratapihalla muutamana viime vuosikymmenenenä.
KAHDEKSANKYMMENVUOTIASTA Valkeakosken rataa juhlittiin 1.9.2018
Päivitetty: 2.9.2018
Vuonna 1937 valmistunut, mutta vasta seuraavan vuoden syksyllä virallisesti käyttöön otettu Valkeakosken rata täytti 80 vuotta 1.9.2018. Vuosipäivän kunniaksi Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ja Veturimuseo yhteistyössä järjestivät perinnejunan radalle, jolla enää harvoin pääsee matkustamaan. Junan kalusto koostui Tk3-höyryveturin eli "Pikku-Jumbon" vetämistä puukorisista matkustajavaunuista.
Lauantaipäivän aikana ajettiin Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä kaksi edestakaista junavuroa, jotka menne tullen pysähtyivät Ilolan Maatilamatkailun seisakkeella Metsäkansassa. Perinnejunat vetivät yhteensä noin 300 matkustajaa.
Iltapäivän ohjelmassa Veturimuseolla kuultiin esitelmä Valkeakosken radan historiasta. Esitelmän aineisto on nähtävissä verkossa (Prezi-muoto).
LÄTTÄHATTU veti väkeä Valkeakoskelle 2.9.2017
Päivitetty: 3.9.2017
Keitele-museo ja Veturimuseo yhteistyössä järjestivät kiskoautomatkan legendaarisella Dm7-kiskoautokalustolla eli "Lättähatuilla" 79-vuotiaalla Valkeakosken radalla lauantaina 2.9.2017. Päivän aikana ajettiin kaksi edestakaista museojunaa Veturimuseon ja Valkeakosken rautatieaseman välillä pysähtyen mennen tullen Ilolan Maatilamatkailun seisakkeella Metsäkansassa.
Kalustona toimi Keitele-museon kaksi Dm7-vetovaunua välissään EFiab-tyyppinen liitevaunu. Ensimmäinen junavuoro keräsi 171 matkustajaa, joten "Lättähatut" olivat käytännössä täpötäynnä rautatieliikenteen kulta-ajan malliin. Toiseenkin vuoroon nousi toistasataa matkustajaa.
Veturimuseo ja Keitele-museo kiittävät kaikkia matkustajia, tervetuloa uudelleen - Lokmuseet och Keitele-museum tackar alla passagerare, välkomna åter!
"PIKKU-JUMBO" liittyi Veturimuseon perusnäyttelyyn
Päivitetty: 27.8.2017
Veturimuseon liikkuvan kaluston kokoelmat saivat rautatiehistorialliselta kannalta mitä merkittävimmän lisäyksen, kun Suomen runsaslukuisimmin valmistetun höyryveturisarjan, kevyen tavaraliikenneveturi Tk3:n, yksilö nro 1150 päätyi elokuun lopussa Toijalaan. Kyseessä on Suomen Rautatiemuseon kansalliseen kokoelmaan kuuluva veturi, jolle tarvittiin uutta säilytyspaikkaa. Veturimuseo pystyi tarjoamaan "Pikku-Jumbolle" ikioman pilttuun. Kovaa koti-ikävää uuden tulokkaan tuskin tarvitsee kokea, koska viereisessä pilttuussa majailee isoveli, "Jumbo", Tv1 nro 933.
Nyt saapunut "Pikku-Jumbo" on tanskalaista valmistetta vuodelta 1949. Alunperin Suomessa suunniteltua veturityyppiä tilattiin pula-aikana Tampellan ja Lokomon tehtaiden lisäksi myös tanskalaiselta Frichsin tehtaalta, kun kotimaisten valmistajien kapasiteetti oli jo täydessä käytössä.
POSTIVAUNUN kattoremontti valmistui
Päivitetty: 3.9.2017
Postimuseon Veturimuseolle vuonna 2016 lahjoittaman postivaunu Po nro 9826:n kattoremontti valmistui elokuun 2017 lopussa museoviraston myöntämän avustuksen ja sen turvin hankitun Pirkanmaan Kattajat Oy:n yhteistyössä Katepal Oy:n ja Sisupelti Oy:n kanssa toteuttaman ja pohjustustyöt tehneen Museoveturiseura ry:n työn turvin.
Vaunun katon perusteellinen korjaus oli välttämätön sen siirtämiseksi ulkosäilytykseen. Museoveturiseuran talkootyönä tekemien pohjustustöiden jälkeiset kattotyöt teki vankalla ammattitaidollaan Veturimuseolla paitsi kaluston myös itse museorakennuksen kattoja aiemminkin entisöinyt .
Veturimuseo kiittää kaikkia postivaunuprojektiin osallistuneita tahoja!
HARRASTETAPAHTUMAPäIVäSSä 19.8.2017 ihasteltiin steampunk-lookia ja kuultiin vuodesta 1917
Päivitetty: 22.8.2017
Osana Akaan harrastetapahtumaa Veturimuseolla järjestettiin steampunk-piknik ja kirpputori lauantaina 19.8.2017. Paikalle saapui reilut parikymmentä asianharrastajaa toinen toistaan näyttävämmissä asuissa. Museomiljöö vanhoine vetureineen ja vaunuineen sopi tapahtumapaikaksi hyvin.
Päivän päätteeksi kuultiin Museoveturiseura ry:n sihteeri J. Hyvärisen esitelmä Ennen myrskyä - Toijala rautatieliikennepaikkana vuonna 1917. Esitelmä on nähtävissä verkossa (Prezi-muoto) ja se uusittaneen Toijalan kirjastolla syksyn aikana.
HÖYRYNOSTURI Veturimuseon kokoelmiin
Päivitetty: 26.7.2017
Veturimuseon liikkuvan kaluston kokoelmat karttuivat uudella mielenkiintoisella esineellä, kun museolle deponoitu Harkord/Ardelt-merkkinen höyrynosturi saapui Porvoosta Toijalaan 24.7.2017. Ratkaisuun päädyttiin, koska Toijalassa, toisin kuin Porvoossa, oli nyt tarjota sisätila tälle Suomessa ainutlaatuiselle työkoneelle.
Höyrynosturi on nimensä mukaisesti höyrykäyttöinen kiskoilla kulkeva työkone, jolla on voitu nostaa suurimmillaan 5 000 kg:n taakkoja. Nosturi täydentää eroinomaisella tavalla Veturimuseon höyrykäyttöisen kaluston kokoelmia. Samalla museo sai tähän saakka vanhimman kiskoillakulkijansa, kun aiempi ikänestori, vuonna 1928 valmistunut Hanomag-höyrysäiliöveturi, sai luovuttaa asemansa kaksi vuotta vanhemmalle höyrynosturille.
Nosturi tuotiin Toijalaan maantiekuljetuksena. Haastavan erikoiskuljetuksen nostoineen hoiti lyömättömällä ammattitaidollaan tamperelainen Kuljetusliike Kari Polvela Oy, jota Porvoossa avusti järeällä nostokalustolla E. Helaakoski Oy. Museoveturiseura ry:n tarkoitus on tulevien vuosien aikana entisöidä nosturi mahdollisuuksien mukaan jopa käyttökuntoon, mutta nykyisessä kunnossaan se on jo nyt nähtävillä museon perusnäyttelyssä.
AKAA juhli Veturimuseolla 20.5.2017
Päivitetty: 23.5.2017
Akaan kaupunki syntyi vuonna 2007, kun Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan kunnat yhdistyivät. Nuori kaupunki vietti 10-vuotisjuhliaan lauantaina 20.5.2017. Koko perheelle tarkoitettu pääjuhla pidettiin Veturimuseolla A.-J. Keskisen ja Kulttuuriosuuskunta Uulun toteuttaman viihteellisen ohjelman merkeissä, jonka lomassa Museoveturiseura ry esitteli taphtuman kunniaksi lämmittämäänsä Tv1 nro 933 -höyryveturi "Jumboa" yleisölle museon raiteistolla ja Toijalan Voimistelu ja Liikunta ToVoLi ry:n nuoret järjestivät naruhuppyhaastekisan. Tapahtuman aluksi julkaistiin kaupungin uusi oranssivoittoinen ja hunajahenkinen logo.
Tapahtuma veti museolle satoja kävijöitä nauttimaan niin ohjelmasta kuin kaupungin tarjoamista ilmaisista makkaroista ja mehuista. Tapahtuma oli osa Akaan Suomi 100 vuotta -tapahtumasarjaa.
RESIINAA pumpattiin 13.5.2017
Päivitetty: 15.5.2017
Veturimuseo oli kohteena, kun Akaan Seudun Ruskat ry järjesti lauantaina 13.5.2017 koko perheen yhteisen kulttuurihenkisen ulkoilupäivän, jossa käveltiin Toijalan torilta Veturimuseon kautta Nahkialanlammen rannalle Kokko, hauki ja Ilmarinen -suihkulähteelle.Tempaus oli osa Akaan Suomi 100 vuotta -tapahtumasarjaa.
Veturimuseon välietapilla päästiin ajamaan pumppuresiinalla Museoveturiseuran Jukka Tuomisen opastuksella ja tutustumaan Simo Tuomisen ja Toivo Puhkan vetämään kääntölavan kunnostusprojektiin.
Kulttuurikävelyn puitteissa Veturimuseolla vieraili kolmisenkymmentä henkeä.
ESITELMÄ varikonpäällikkö E. F. Holmbergista kuultiin 14.11.2016
Päivitetty: 14.11.2016
Akaan Seudun Sukututkijat ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti esitelmätilaisuuden maanantai-iltana 14.11.2016 Akaan pääkirjastossa Toijalassa. Esitelmän aiheena oli Toijalassa Valtionrautateiden koneosaston varikonpäällikkönä vuosina 1875-1918 pitkän uran tehnyt Emil Fredrik Holmberg, joka vaikutti paikalliseen elämään mitä moninaisimmin tavoin.
Esitelmän piti Museoveturiseura ry:n jäsen Juuso Hyvärinen. Esitelmän runko on nähtävissä myös verkossa (Prezi-muoto).
PELASATUSHARJOITUS Veturimuseolla
Päivitetty: 6.11.2016
Veturimuseolla järjestettiin pelastusharjoitus lauantai-iltapäivänä 29.10.2016. Harjoituksen järjesti Toijalan VPK, ja sitä avustivat SPR:n Toijalan osaston, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Etelä-Pirkanmaan paikallistoimikunnan ja Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n jäsenet.
Harjoitusskenaariossa dieselmoottorivaunu Dm7 nro 4216 eli Lättähattu-museojuna oli joutunut tekemään hätäjarrutuksen, ja pelastettavana oli niin junan alle raahautunut potilas kuin matkustamossakin eri tavoin loukkaantuneita.
Harjoitukseen osallistui useita kymmeniä nuoria VPK:laisia eri puolilta Hämettä. Harjoituksen johtajana toimi Toijalan VPK:n Sini Lohi ja yhtenä asiantuntijakommentaattorina Museoveturiseuran sihteeri, siviiliammatiltaan lääkintävahtimestari Juha Solin.
Kuvia pelastusharjoituksesta.
MOVE5 heräsi eloon
Päivitetty: 17.10.2016
Veturimuseon perusnäyttelyyn 1990-luvun alusta saakka kuuluneen Valmet Move5-dieselveturin tekninen entisöinti on edennyt siihen vaiheeseen, että veturin molempia moottoreita koekäytettiin 15.10.2016. Kaksitahtisten dieselmoottorien omintakeinen ääni ja tuoksu täyttivät kuulaan syysillan, kun veturi kävi omin konein ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Veturia entisöivän Museoveturiseura ry:n tavoitteena on saattaa veturi käyttökuntoon niin, että sillä voidaan hoitaa museon raskaimpia vaihtotöitä ja tarvittaessa vaikka vetää museojunia Valkeakoskelle.
Move5 on rautatiehistoriallisesti merkittävä veturi, koska se on ekäytännössä ensimmäinen suomalaisvalmisteinen dieselveturityyppi. Veturimuseon vuonna 1949 valmistunut yksilö on sarjan ensimmäinen, eräänlainen prototyyppi, joka oli 1980-luvun lopulle saakka käytössä Suomen Sokerin, sittemmin Sucros Oy:n sokeritehtaalla Salossa. Tehdas lahjoitti veturin Veturimuseoon 1990-luvun alussa, ja ennen näytteille asettamista se entisöitiin ulkoisesti silloisella Valmetin tehtaalla Tampereella.
ANSIOMERKKI Ilkka Tuomiselle
Päivitetty: 17.10.2016
Suomen museoliitto muisti Veturimuseon kantaviin voimiin lähes alusta saakka kuulunutta Ilkka Tuomista harvinaislaatuisella vapaaehtoistyön ansiomerkillä tämän 60-vuotispäivän kunniaksi. Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aktiivijäsenenä Ilkka on lähes kolmen vuosikymmenen ajan osallistunut käytännössä kaikkeen, mitä museolla on tehty.
Ansiomerkin luovuttivat Veturimuseolla lauantaina 15.10.2016 pidetyssä juhlatilaisuudessa Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa sekä Museoveturiseuran puheenjohtaja Marko Anttila ja rahastonhoitaja Kaija Lahtola-Kukila.
HöYRYJUNAT vetivät yleisöä 6.8.2016
Päivitetty: 8.8.2016
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti jo perinteeksi muodostuneen loppukesän museojunapäivän Valkeakosken radalla lauantaina 6.8.2016.
Museojunapäivässä ajettiin HMVY:n Tk3-höyryveturin eli "Pikku-Jumbon" vetämiä, neljästä vanhasta matkustajavaunuista koostuneita museojunia Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä pysähtyen mennen tullen Ilolan Maatilamatkailun seisakkeella.
Kaunis elokuinen sää ja vanha rautatiekalusto houkutti noin 300 matkustajaa.
POSTIVAUNU Veturimuseolle
Päivitetty: 26.7.2016
Postimuseo lahjoitti keväällä Veturimuseolle entisellä posti- ja telelaitoksen päävarastolla säilytetyn postivaunu Po nro 9826:n. Selvitysten jälkeen vaunu päätettiin siirtää museolle työtä paljon vaativalla, mutta halvimmalla menetelmällä: raivaamalla ja korjaamalla jo pahasti umpeenkasvanut ns. kauppalan raide liikennekelpoiseksi ja kuljettamalla vaunu kiskoja ptkin. Veturimuseon toinen ylläpitäjä Museoveturiseura ry ryhtyi raivaamaan ja korjaamaan raidetta talkootyönä huhtikuussa, ja viimein heinäkuussa kaikki oli valmista vaunun siirtoa varten.
Siirto tapahtui sunnuntaina 24.7.2016 vanhan kauppalan raiteen osalta vaunua talkoovoimin työntämällä. Vaunun tultua työnnetyksi kunnossapidetylle Liikenneviraston rataverkolle se noudettiin seuraavana päivänä VR Transpoint Oy:n veturilla edelleen Veturimuseolle.
Postivaunu Po nro 9826 on erinomaisessa kunnossa päädyttyään Postimuseolle hetimiten liikenteestä pois jäätyään. Säilytys vanhan päävaraston katoksessa on edesauttanut vaunun kunnossa pysymistä. Veturimuseolla postivaunu päätyi välittämästi sisätiloihin odottamaan talkootyönä toteutettavaa katon kunnostamista.
Samalla siirrettiin vanhalta päävarastolta myös siellä varastoituna ollut toinen Po-postivaunu nro 9811, jonka Postimuseo oli myynyt nostalgialiikennettä järjestävälle Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle.
Posti- ja telelaitoksen päävaraston alue Toijalan Lentilässä syntyi alunperin jatkosodan loppuvaiheissa, kun Chymos Oy:n elintarviketehtaat evakuoitiin levottomalta itärajalta Hämeeseen. Jo 1950-luvun alussa tehtaan tuotanto palasi Lappeenrantaan. Toijalan kauppala etsi aktiivisesti tehdasalueelle uutta omistajaa, ja sellainen löytyi posti- ja telelaitoksesta. Kauppalan rakennuttama raide alueelle valmistui 14.12.1953.
"HURU" lähti kotiin 9.7.2016
Päivitetty: 12.7.2016
Veturimuseon perusnäyttelyyn lähes neljännesvuosisadan ajan kuulunut raskas diesellinjaveturi Dr12 nro 2241 "Huru" jätti hyvästit Toijalalle myöhään lauantai-iltana 9.7.2016. Veturi siirrettiin museota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aloitteesta Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle. Veturi on koko ajan kuulunut Rautatiemuseon omistukseen ja kansalliseen kokoelmaan.
"Huru" saapui Veturimuseolle keväällä 1991. Veturi entisöitiin ulkoisesti silloisen liikenneministeriön ja Museoveturiseuran rahoituksella kesällä 1994. Hyvinkäällä veturi on todennäköisesti mahdollista saattaa myös ajokuntoiseksi.
"Huru" noudettiin Suomen Rautatiemuseon vasta konepajakorjauksesta valmistuneella Dv16 nro 2026 -veturilla. Lähtöä seuraamassa oli runsaasti asiasta kiinnostuneita.
Ison dieselveturin jättämää tilaa tarvitaan lähiaikoina Postimuseon lahjoittaman Po nro 9826 -postivaunun kunnostukseen ja myöhemmin uutta museokalustoa varten.
KIITOS Veturimuseon juhlapäivään osallistuneille!
Päivitetty: 26.6.2016
Hämeenlinna-Tampere-Turku-rautatien 140- ja Veturimuseon 30-vuotisjuhlapäivää vietettiin juhannuspäivänä 25.6.2016. Päivä houkutti museolle ennätysmäärän yleisöä.
Musiikki soi, resiinaa pumpattiin, liikkuvaa kalustoa esiteltiin, höyryveturi Tv1 nro 933 "Jumbo" oli lämpimänä ja kuultiin Satamaradan historiaa.
Veturimuseo kiittää kaikkia tapahtumassa mukana olleita. Te teitte juhlasta juhlan!
"JUMBO" vieraili Rata 2016 -tapahtumassa Turussa
Päivitetty: 21.1.2016
Veturimuseon lippulaiva Tv1 nro 933 -höyryveturi oli Museoveturiseura ry:n talkoolaisten esittelemänä näytteillä Turun Logomo-kulttuurikeskuksessa 19.-20.1.2016 järjestetyssä liikenneviraston Rata 2016 -tapahtumassa. Näyttävä höyryveturi esiintyi arvoisessaan seurassa VR:n uuden Sr3-sähköveturin ja Fenniarail Oy:n Dr18-dieselveturin kanssa.
Matka Turkuun ja takaisin tehtiin Dr18-uutuuden hinauksessa, mutta "Jumbo" puhisi höyrykattila yötä päivää lämpimänä yleisön iloksi. Höyryveturi oli yleisön suosikki siitäkin syystä, että sen hytti tarjosi miellyttävän lämpimän paikan pakkaspäivien suojaksi.
JOULUJUNA vieraili Veturimuseolla 5.12.2015
Päivitetty: 6.12.2015
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n Dr13-dieselveturin vetämä ja vanhoilla puukorisilla matkustajavaunuilla varustettu joulupukkijuna vieraili Veturimuseolla sateisena ja pimeänä itsenäisyyspäivän aattoiltana 5.12.2015. Juna toi muassaan muutaman kymmenen isompaa ja pienempää vanhan rautatiekaluston ystävää. Myös joitakuita paikkakuntalaisia vieraili museolla.
Pimeyttä karkotettiin pihalle sytytetyin ulkotulin, ja kylmää ja kosteaa säätä vastaan Museoveturiseura ry tarjoili kuumaa glögiä ja piparia sekä myi makkaraa ja kahvia.
Kuvassa Veturimuseon Tv1 nro 933 -höyryveturin eli "Jumbon" edessä esiintyvät illan aikana väkeä viihdyttäneet Haapamäen Museoveturiyhdistyksen joulutonttu Henna Soini ja joulupukki Jouko-Sakari Järvinen sekä Veturimuseon joulupukki Juha Solin ja tonttu Terhi Tasanen.
MUSEOJUNAT kiinnostivat yleisöä - 500 matkustajaa Valkeakosken radalla
Päivitetty: 19.10.2015
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, Keitele-Museo Oy ja Veturimuseo järjestivät lauantaina 17.10. kaksi ja sunnuntaina 18.10.2015 yhden museojunan Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä. Junat keräsivät kaikkiaan noin 500 matkustajaa niin lähiseudulta kuin kauempaakin. Järjestäjät olivat matkustajamäärään hyvin tyytyväisiä. Veturimuseollakin vieraili suuri määrä yleisöä, niin museojunamatkustajia kuin muuten vain katselemassa käyneitä. Partiolippukunta Toijalan Eräveikot ry osallistui samaan aikaan Veturimuseolle rakennetun radioaseman kautta kansainväliseen JOTA-tapahtumaan, jonka merkeissä museolla oli nähtävää ja kuultavaa viestiliikennetekniikasta kiinnostuneille.
Museojunien pysähdyspaikoilla Toijalassa, Ilolan Maatilamatkailussa Metsäkansassa ja Valkeakoskella yleisöllä oli mahdollisuus kurkistaa veturimiehistön opastuksella höyryveturin hyttiin, mikä kiinnosti niin pieniä kuin isoja vanhan tekniikan ystäviä. Lauantaipäivän jälkimmäisen junavuoron yhteydessä Valkeakoskella toteutettu veturin vesitankkauskin kiinnosti, vaikka se vesiviskurin puuttuessa jouduttiin toteuttamaan nykyaikaisella menetelmällä vesipostin ja paloletkun avulla.
Myös radanvarsi oli paikoin kirjaimellisesti täynnä katselijoita ja valokuvaajia. Voimaa ja höyryä puhkuvan Veturimuseon halkopolttoisen Tv1 nro 933 -höyryveturi "Jumbon" vetämä kuudesta ruskeasta puukorisesta matkustajavaunusta koostunut juna oli komeaa nähtävää kuulaassa syyssäässä. Oman historiallisen merkityksensä museojunille antoi se, että Tv1-tyyppisen höyryveturin vetämässä junassa ei ole päässyt matkustamaan sitten maaliskuun 1968.
Museojunien vastuullisena liikennöitsijänä toimi Keitele-Museo, jolla on museorautatieliikenteen harjoittamisen edellyttämä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin turvallisuustodistus. Vaunut tulivat Haapamäen Museoveturiyhdistykseltä ja veturi Veturimuseolta. Junahenkilökunta koostui pääosin Museoveturiseuran ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen jäsenistä, ja veturissa työskenteli Keitele-Museon ja Museoveturiseuran talkoolaisia.
Järjestäjät kiittävät kaikkia junassa matkustaneita, museolla käyneitä ja muita kiinnostuneita ja toivottavat kaikki tervetulleiksi tuleviin vastaaviin tapahtumiin.
ANKKA heräsi henkiin
Päivitetty: 19.10.2015
Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura ry jatkaa menestyksellistä höyryveturien entisöintitoimintaansa. Museon kokoelmiin alusta saakka kuulunut raskas vaihtoveturi Vr2 (ennen vuotta 1942 sarjamerkki D1) nro 964 "Ankka" liikkui perjantaina 16.10.2015 Höyrywelho Oy:n hakemalla koekäyttöluvalla omin voimin ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 1974.
Veturilla tehtiin ankkamaisia pyrähdyksiä museon raiteistolla komeiden höyrypilvien saattelemana. Kokeilujen perusteella todettiin, että työtä kohti veturin liikennekelpoisuutta kannattaa jatkaa.
UUSINTA uutta vieraili Veturimuseolla
Päivitetty: 13.10.2015
Veturimuseon tallentama rautatiehistoria ja Suomen rautatieliikenteen uusin veturi, Fenniarail Oy:n tšekkiläisvalmisteinen Dr18-tyyppinen dieselsähköinen veturi, kohtasivat syksyisenä sunnuntaipäivänä 4.10.2015, kun uuden veturin käyttötestejä tehtiin Toijalan ratapihalla. Uutta veturia testattiin mm. Toijalan ratapihan YV54-200N-1:9-tyyppisessä vaihteessa nro 073 samoin kuin kesäkuun lopussa testattiin Veturimuseon Tv1-höyryveturia. Testien toteuttajina toimineet liikennevirasto ja Tampereen teknillinen yliopisto käyttivät viitearvoina muiden ohessa juuri kesäisiä Tv1-veturin tuloksia.
Hyvin onnistuneiden testien jälkeen uutuusveturin miehistö, testaajat ja veturin valmistajatehtaan runsaslukuinen ryhmä tutustui Veturimuseoon, ja vastaavasti Museoveturiseura ry:n aktiivit Dr18-veturiuutuuteen.
JUMBO läpäisi liikennekelpoisuuskatsastuksen
Päivitetty: 8.7.2015
Veturimuseon väliraskas tavarajunaveturi Tv1 (ennen vuotta 1942 sarjamerkki K3) nro 933 "Jumbo" läpäisi liikennekelpoisuuskatsastuksen kesäkuun 2015 lopussa pitkän ja paljon työtä vaatineen entisöinnin jälkeen. Veturi on ja oli erittäin hyvässä peruskunnossa vuosina 1966 ja 1969 tehtyjen konepajakorjausten jäljiltä. Se oli varastoituna poikkeusolojen varalta 1960-70-lukujen taitteesta vuoteen 1977, jolloin viimeiset Tv1-sarjan niinsanotut kriisivarastoveturit päätettiin hylätä ja romuttaa. Kaukonäköiset rautatieharrastajat Heikki Kellomäki, Reino Kalliomäki, Juhani Katajisto ja Ilkka Hovi ostivat veturin säilytettäväksi ja sijoittivat sen Toijalaan. Yhdessä toisen samaan aikaan romutukselta pelastetun veturin, raskas vaihtoveturi Vr2 (ennen vuotta 1943 sarjamerkki D1) nro 964 "Ankan" kanssa nämä kaksi höyryveturia muodostivat vuonna 1979 perustetun Museoveturiseuran ja seuraavalla vuosikymmenellä seuran ja Toijalan, sittemmin Akaan, kaupungin yhteistyönä avatun Veturimuseon perustan.
Veturin entisöinnistä kerrotaan tarkemmin Heikki Kellomäen kirjoittamassa Resiina-lehden numerossa 4/2013 julkaistussa artikkelissa Höyryveturi Tv1 933 ja sen kunnostus ja veturin omilla kotisivuilla.
Veturin kunnossapitäjänä toimii Höyrywelho Oy ja liikenteeseen asettajana eli operaattorina Keitele-Museo Oy.
Veturin koeajot tehtiin Toijalan ratapihalla, Valkeakosken radalla ja Toijala-Urjala-välillä 29.-30.6.2015. Ratapihalla tehdyissä testeissä liikennevirasto ja Tampereen teknillinen yliopisto liikenneviraston teknisen johtajan Markku Nummelinin johdolla tutkivat veturin kykyä kulkea levittämättömässä YV54-200N-1:9-tyyppisessä vaihteessa. Toijalan ratapihan vaihteessa nro 073 usealla eri kulkunopeudella tehdyt kokeet osoittivat, että ongelmia ei ole. Veturin ensimmäinen koeajo Valkeakoskelle sujui ongelmitta ja osoitti, että veturi voi kulkea rataverkolla. Seuraavana päivänä 30.6.2015 tehtiin varsinainen katsastus koeajolla Toijalasta Urjalaan. Katsastuslaitoksena toimi VR-Yhtymä Oy:n VR Teknologia ja katsastusinsinööreinä VR:n Juhani Vaittinen ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Hannu Timperi. Katsastuskoeajolla tehtiin entisen Kylmäkosken aseman länsipuolisella pitkällä suoralla jarrutustestit veturin tyyppikohtaisesta 60 km/h:n nopeudesta. Koeajoja niin Valkeakoskelle kuin Urjalaan seurasi lukuisa määrä höyryvetureista kiinnostuneita.
Katsastustulosten perusteella veturille voidaan hakea käyttöönottolupa ja sen jälkeen rekisteröinti. Rekisteröinnin jälkeen veturia on mahdollista käyttää museojunaliikenteessä.
SOSIAALISEN median Veturimuseo
Päivitetty: 2.6.2015
Veturimuseon löytää myös Facebookista ja Instagramista. Kannattaa seurata!
KESÄKAUSI avattiin 31.5.2015
Päivitetty: 2.6.2015
Veturimuseon kesäkausi 2015 avattiin sunnuntaina 31.5.2015.
Avajaispäivän ohjelma koostui Toijalan Pelimannien rautatieaiheisten kappaleiden sikermästä, Museoveturiseura ry:n järjestämästä Veturimuseon pienten moottoriveturien, Valmet Move21/DV-100:n, Pedershaabin ja Breuer-Lokomotor VL -raidetraktorin, ajonäytöksistä sekä rautateiden historiaa Toijalassa valottavasta esitelmästä.
Lisäksi Toijalan VPK:n nuoriso-osasto esitteli toimintaansa ja paloautoaan, ja museon pysäköintialueella oli nähtävänä eri-ikäisiä isompia ja pienempiä museoautoja.
Avajaisten yhteydessä pidetty Toijalan rautatiehistorian esitelmä on nähtävissä verkossa.
Avajaispäivä oli museolla vilkas. Arviolta noin 200 kaiken ikäistä kävijää tutustui vetureihin, rautatiehistoriaan ja museon toimintaan.
LAITURIKÄRRY museolle
Päivitetty: 15.5.2015
VR lahjoitti Veturimuseon kokoelmiin Tampereen rautatieasemalla käytössä olleen sähkökäyttöisen laiturikärryn. Kärryä käytettiin matkatavaroiden kuljetukseen asemalaitureilla. Museoveturiseura ry pyrkii kunnostamaan kärryn käyttökuntoon.
Vaikka Toijalassa ei vastaavanlaista laiturikärryä ole ollut käytössä, se sopii museon kokoelmaan täydentämään vuonna 2014 kokoelmiin saatua Toijalan vanhaa Valmet-laituriautoa.
"JUMBON" kotisivut avattu
Päivitetty: 19.4.2015
Veturimuseon veturikokoelman yhden helmen, väliraskaan tavarajunaveturi K3/Tv1 nro 933:n eli "Jumbon" omat kotisivut on avattu osoitteessa https://tvyksi933.net/. Sivuilla kerrotaan mm. tämän veturityypin historiasta ja tekniikasta sekä 933-yksilön vaiheista VR:n tavarajunaveturista kriisivaraston kautta museoon ja pian ajokuntoon.
Sivuja ylläpitää yksi veturin omistajista, Veturimuseon taustalla olevan Museoveturiseura ry:n perustajajäseniin lukeutuva Heikki Kellomäki.
PÄÄSIÄISJUNA vieraili 5.4.2015
Päivitetty: 5.4.2015
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n museojuna vieraili Veturimuseolla pääsiäispäivänä 5.4.2015. Kyseessä oli Haapamäeltä vanhaa Pohjanmaan rataa pitkin Oriveden, Nokian ja Tampereen kautta Toijalaan ajettu museojunaretki.
Junaa veti Dr13-dieselveturi eli "Alsthom" tai "(Kymen) Huru" perässään vanhoja 1950-luvun puukorisia matkustajavaunuja.
Juna toi arviolta kolmatta sataa matkustajaansa tutustumaan Veturimuseoon. Museota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n järjestämä buffetti myi matkalaisille kahvia ja grillimakkaraa.
ENNÄTYSKESÄ
Päivitetty: 20.9.2014
Kesä 2014 oli Veturimuseon tähän mennessä vilkkain. Uuden museonhoitajan Pasi Kylmälän uudistama veturimuseokonsepti osoittautui menestykseksi. Museolla vieraili kolmen avoinnaolokuukauden aikana reilusti yli 3 000 kävijää. Museon historian suurin yksittäinen kävijämäärä, noin 400 henkilöä, osui kauden loppuhuipennukseen 30.8.2014, jolloin Museoveturiseura ry:n entisöimää Tv1 nro 933 -höyryveturia esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa toimintakuntoisena.
KÄYTTÖKUNTOINEN höyryveturi Veturimuseolle
Päivitetty: 10.9.2013
Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aktiivijäsenet saivat päätökseen yhden etapin vuosikymmenten suururakassaan, kun Veturimuseon höyryvetureista suurempi, tamperelaisvalmisteinen väliraskas tavarajunaveturi Tv1 nro 933 "Jumbo" vuodelta 1938 liikkui Toijalan veturitallin raiteistolla ensimmäiset sadat metrinsä omilla höyrykoneillaan 3.9.2013. Kyseessä oli ensimmäinen veturin omin voimin taittama matka yli 44 vuoteen.
Yksityisomistuksessa ja Museoveturiseuran hallinnassa oleva veturi on alusta saakka kuulunut museon kokoelmiin. Sen käyttökuntoon saattaminen on niinikään museotoiminnan alusta saakka siintänyt museon ylläpitäjien kaukaisena haaveena.
Nyt tehdyistä ensimmäisistä testeistä huolimatta veturin varsinainen liikennöintikuntoon saattaminen edellyttää museoveturiseuralaisilta vielä paljon työtä. Tähän saakka saadut osoitukset talkootyön tuloksista ovat kuitenkin sangen rohkaisevia.
Tv1 nro 933 on yksi neljästä säilyneestä sarjassaan. Se on tätänykyä todennäköisesti maailman suurin käyttökuntoinen halkopolttoinen höyryveturi.
"Jumbon" ensimmäiset metrit videoleikkeenä.
ELOKUVAUSTA Veturimuseolla
Päivitetty: 7.6.2013
Veturimuseo palveli jälleen filmistudiona 4.6., kun Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan ja television koulutusohjelman opiskelijat kuvasivat Credits Express -työnimellä olevaa tuotantoa.
Kuvitteelliseen maailmaan sijoittuvassa synkkäsävyisessä aiheessa matkustetaan junalla, ja kulkuvälinettä sai esittää Veturimuseon lipunmyyntitilana toimiva vanha EFi-matkustajavaunu. Museoveturiseura ry:n jäseniä toimi kuvausten avustavissa tehtävissä
PELASTUSHARJOITUS Veturimuseolla
Päivitetty: 5.5.2013
Suomen Punaisen Ristin Toijalan osasto yhdessä muutaman muun hämäläisen SPR:n osaston, Toijalan VPK:n ja Museoveturiseura ry:n kanssa järjesti vapaaehtoispelastajille tarkoitetun harjoituksen Veturimuseolla torstai-iltana 2.5.2013. Harjoituksessa simuloitiin museojunan ja henkilöauton tasoristeysonnettomuutta, jossa loukkaantui juna- ja automatkustajia. Onnettomuusjunana toimi Veturimuseon Dm7-kiskoauto eli "Lättähattu".
Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 35 henkilöä.
MUSEOJUNA ajettiin Toijala-Valkeakoski-radalla 16.9.
Päivitetty: 17.9.2012
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti jo perinteeksi muodostuneen museojuna-ajon Toijalan-Valkeakosken radalla sunnuntaina 16.9.2012. Juna koostui halkopolttoisesta Tk3-höyryveturista, niinsanotusta "Pikku-Jumbosta" ja vanhoista puukorisista ruskeista matkustajavaunuista.
Juna oli täynnä kuin rautatieliikenteen kultakaudella ikään. Matkustajia neljässä vaunussa oli lähes 300.
VALOTEOS vesitornissa
Päivitetty: 1.9.2012
Toijalan veturitallin vuonna 1951 valmistunut vesitorni sai ylleen Raimo Laineen valoteoksen Näkymä 2012 -ympäristötaidenäyttelyn päättäjäistilaisuudessa perjantai-iltana 31.8.2012. Tosin ensimmäisellä yrittämällä vain osa teoksen valoista syttyi, ja kokonaisuudessaan torni valaistiin seuraavana iltana.
Valoteos on, jos katsoja haluaa liittää sen yhtäältä tornin historiaan ja toisaalta sen jälkeen syntyineisiin kulttuurin kerrostumiin, scifin, rappioromantiikan, steam-punkin ja industrial-kulttuurin kädenpuristus aidoimmassa mahdollisessa ympäristössä.
VR:n Toijalan vesitorni rakennettiin 1950-luvun alussa, atomiajan aamunkoitteessa. Torni tehtiin tilapäisrakennelmaksi höyryvetureiden vesihuoltoa varten, aikana jolloin diesel- tai sähkövetovoiman uskottiin korvaavan höyryhevot paljon nopeammin kuin todellisuudessa tapahtui. Vesitorni rakennettiin halvalla ja nopeasti, koska sen tarkoitus oli palvella vain muutamia vuosia. Käyttö jatkui kuitenkin 1970-luvun puolenvälin tietämiin saakka. Sen jälkeen torni on rapistunut nopeasti. Toijalan kaupunki suunnitteli torniin rakennettavaa Veturimuseon ja muun kulttuuritoiminnan yhteistä näyttelytilaa, mutta keväällä 2004 tehty kuntotutkimus osoitti tornin käytännössä purkukuntoiseksi.
Vesitornin rakentamisajankohdan maailmankuvasta kertoo jotain myös se, että tornin kattotasanteella, keväällä 2004 paikalleen nostetun sääsuojan alla, on kevyttä ilmatorjuntakanuunaa varten valettu jalusta.
VIRTUAALI-VETURIMUSEO avattu
Päivitetty: 24.6.2012
Nyt Veturimuseossa voi tehdä myös virtuaalisen kierroksen. Tulirauta on tuottanut näyttävän esityksen, joka avaa museoelämyksen verkossa katseltavaksi.
Virtuaali-Veturimuseoon Flash-muodossa.
VETERAANIKUORMA-AUTOJA nähtiin Veturimuseolla
Päivitetty: 24.3.2012
Lauantaina 24.3.2012 järjestetyn Veteraanikuorma-autoseura ry:n Kevätpäiväntasaus-tapahtuman yhteydessä myös Veturimuseolla ja viereisellä Matinpuiston pallokentällä vieraili kaikkiaan noin 55 yksilöä hienosti entisöityjä maantieliikenteen hyötyajoneuvoja. Autojen vuosimallihaitari vaihteli väliltä 1937-1981. Kauimmaiset olivat saapuneet Savitaipaletta ja Pieksämäkeä myöten.
Kuvissa: (vas.) Oikealla Volvo Titan L495 vuodelta 1959 ja keskellä Bedford J 6 LC 5 vuodelta 1967. (oik.) Paikallisväriä edusti Sisu K-43 vuosimallia 1966.
VETURIMUSEO filmistudiona
Päivitetty: 6.12.2011
Veturimuseo elää talviaikaan hiljaiseloa, mutta toisinaan tapahtuu. Kahtena joulukuisena päivänä, itsenäisyyspäivänä 6.12. sekä 7.12.2011, Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijat filmasivat museossa huumoripitoista lyhytelokuvaa nimeltä "Oodi ilolle". Veturimuseon osalta päätähtenä toimi vanha kunnon Lättähattu" eli Dm7-kiskoauto.
Ammattimaisin ottein toimineiden opiskelijoiden ohella muutamia Museoveturiseura ry:n jäseniä toimi kuvauksissa erilaisissa avustavissa tehtävissä ja pari heistä taltioitui filmillekin.
"Oodi ilolle" esitettiin Tampere Film Festivalin Kino TAMK:ssa Tampereen Tullikamarilla 8.3.2012 klo 16.
Kuvassa: Kuvaaja, äänittäjä ja valaistusryhmän johtaja suunnittelevat seuraavaa ottoa kiskoautossa (kuva: Jani Ilomäki).
AKAAN SEUTU juhli Veturimuseolla
Päivitetty: 26.8.2011
Akaan Seutu -paikallislehti vietti juhlaa kunnioitettavan 90-vuotistaipaleensa kunniaksi Veturimuseolla torstai-iltana 25.8.2011.
Juhla kokosi paikalle arviolta 350 vierasta tapaamaan tuttavia, tutustumaan rautatiehistoriaan, nauttimaan tarjoilusta ja kuuntelemaan kääntölavalla esiintynyttä Valkeakoski Big Bandia.
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n ja Veturimuseon järjestämä museojuna Toijalasta Valkeakoskelle kuljetti lauantaina 13.8.2011 ajetuilla kahdella edestakaisella vuorolla noin 380 matkustajaa.
Kesäinen sää suosi niin matkustajia kuin radan varteen sankoin joukoin asettautuneita valokuvaajia ja muita katselijoita. Järjestäjät olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen.
VETURIMIESTEN MATKASSA
Päivitetty: 11.6.2011
Avajaispäivänä Veturimuseon alueella oli nähtävänä vanhojen kiskoilla kulkeneiden ajoneuvojen ohella Toijalan Seudun Mobilistien vanhoja autoja kansallisen museoajoneuvopäivän merkeissä.
Kesän teemanäyttelyn, Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan yhdessä tuottaman Veturimiesten matkassa -näyttelyn avasivat Suomen Rautatiemuseon johtaja Matti Bergström ja tutkimusvapaalla oleva Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio.
Veturimuseota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n saaman tunnustuksen avustamisesta näyttelyn rakemisessa ja muutoinkin rautatiemuseoyhteistyöstä vastaanotti yhdistyksen sihteeri Juha Solin.
Avajaisten musiikista vastasi Akaan kamarimusiikkiseuran AKKA ry.
Avajaispäivänä museossa vieraili noin 450 kävijää.
Kuvissa: Museoautoja näytteillä (vas.) ja Veturimuseota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n saaman tunnustuksen avustamisesta näyttelyn rakemisessa ja muutoinkin rautatiemuseoyhteistyöstä vastaanotti yhdistyksen sihteeri Juha Solin
(Kuva: Esko Peranto).
AKAAN KAMARIMUSIIKKISEURA vieraili Veturimuseolla
Päivitetty: 8.1.2011
Viime kesänä ensikonserttinsa järjestänyt Akaan kamarimusiikkiseura AKKA ry uhmasi pakkassäätä ja vieraili Veturimuseolla tammikuisena lauantaiaamupäivänä 8.1.2011 valokuvausten merkeissä.
Kuvassa: Akaalaiset kamarimuusikot poseerasivat muun muassa Vr2-vaihtoveturin edessä (Kuva: Kimmo Varjoranta, kvarjo@kolumbus.fi).
VETURIMUSEO ja SUOMEN RAUTATIEMUSEO sopivat Veturimuseon hoidosta
Päivitetty: 11.12.2008
Uuden sopimuksen tarkoitus kiteytyy toiseen pykälään: "Akaan kaupunki hankkii Suomen Rautatiemuseolta Veturimuseon hoidossa tarvittavan museoammatillisen asiantuntemuksen ja museoammatilliset palvelut. Rautatiemuseo toteuttaa palvelut kaupungin kanssa sovitun korvauksen puitteissa ja sen mahdollistamassa laajuudessa."
Uusi sopimus on puitesopimus asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Sopimuksessa mainitut asiantuntijapalvelut liittyvät muun muassa museon "toiminnanohjausjärjestelmään" eli museosuunnitelmaan ja näyttelyiden rakentamiseen. Sopimus ei velvoita kaupunkia hankintoihin, vaan mahdollisia palveluita hankitaan kaupungin taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Sopimuksessa ei ole sovittu muutoksista Veturimuseon tai museossa näytteillä tai varastoituna olevan esineistön omistus- tai hallintasuhteisiin. Myöskään Veturimuseon palkattuun henkilöstöön liittyviin asioihin uudessa sopimuksessa ei oteta kantaa, vaan ne kuuluvat kaupungin päätösvaltaan.
Veturimuseossa säilytettävästä kalustosta merkittävimmän osan omistaa Museoveturiseura ry tai sen yksittäiset jäsenet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näytteillä olevat veturit kuuluvat seuralle tai sen jäsenille. Veturimuseo sai alkunsa 1970-luvun jälkipuoliskolla, kun muutamat rautateiden historiasta kiinnostuneet henkilöt ostivat Valtionrautateiltä kaksi käytöstä poistettua höyryveturia ja vuokrasivat niille sijoituspaikan Toijalan veturitallista, jossa jo tuohon aikaan alkoi olla VR:lle tarpeetonta tilaa. Ajatus veturi- ja muiden kokoelmien laajentamisesta kehittyi vähitellen, ja tarkoitusta varten perustettiin vuonna 1979 Museoveturiseura–niminen yhdistys. Seura ja erityisesti sen aktiivinen puheenjohtaja Olavi Kilpiö saivat hankittua lukuisia käytöstä poistettuja vetureita ja muuta esineistöä VR:ltä ja teollisuuslaitoksilta. Luonteenomaista silloiselle toimintatavalle ja hyville suhteille aina VR:n korkeinta johtoa ja liikenneministeriötä myöten oli se, että raha ei vaihtanut omistajaa veturien siirtyessä Toijalaan. Museoveturiseura sai silloisen Toijalan kaupungin innostumaan veturitalliin kerättyjen kokoelmien avaamisesta julkisesti näytteille. Tuloksena oli Veturimuseon perustaminen seuran ja kaupungin välisellä sopimuksella lokakuussa 1985 ja avaaminen yleisölle seuraavana kesänä. Vuosien saatossa museon kokoelmat ovat hitaasti mutta varmasti kasvaneet niin seuralle kuin kaupungillekin tehtyjen lahjoitusten ja molempien osapuolten tekemien hankintojen myötä.
Seura tekee edelleen runsaasti talkootyötä museon ylläpidossa. Sekä seuran että kaupungin taholla on kuitenkin nähty, että tietyissä, esimerkiksi näyttelyiden rakentamiseen liittyvissä, asioissa tarvitaan asiantuntija-apua. Luonnolliseksi yhteistyökumppaniksi nähtiin Suomen Rautatiemuseo, joka on valtakunnallinen rautatieliikenteen erikoismuseo ja jonka kanssa on tehty kiinteää joskin epävirallista yhteistyötä koko Veturimuseon olemassaoloajan.