Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset pelkäsivät saksalaisten tai puolueettomuudestaan mahdollisesti luopuvien ruotsalaisten tekevän maihinnousun Suomeen. Pieni osasto Tampereella esikuntaansa pitäneestä 106. divisioonan Kolpinon rykmentistä vartioi ja teki kenttälinnoitustöitä Akaassa.
Oheinen kuva Toijalan rautatieasemalta lienee vuodelta 1917. Vannovatko sotilaat uskollisuudenvalaa Venäjän väliaikaiselle hallitukselle maaliskuun vallankumouksen jälkeen? Vai onko kyseessä esimerkiksi lähtöön liittyvä ortodoksinen pienen veden vihkimistoimitus? Entä jos kyseessä onkin lipun vihkiminen? Onko ilmeinen keisarin kaksoiskotkalippu kunnioitettavana alttarivaatteena vai halveksittuna pöytäliinana? Entä jos pöydän takana olevalla miehellä onkin bolshevikkien punalippu? Tällöin kuva olisi todennäköisesti varsin läheltä Suomen sisällissodan puhkeamisen ajankohtaa. Miten silloin kuvan vasemmassa laidassa seisova rovasti Annanski (kuoli Käkisalmessa vuonna 1939) olisi mukana? Vai onko lippu peräti musta anarkistilippu? Kuva on täynnä toistaiseksi selvittämättömiä arvoituksi.
Sisällissotaan Akaan seudulla venäläiset joukot eivät osallistuneet juuri lainkaan. Kotimaahansa matkalla olleen osaston miehiä jäi Toijalaan helmi-maaliskuun vaihteessa, mutta "ryssät vaan syövät ja makaavat, mutta ainoastaan muutama heistä on lähtenyt rintamalle", totesivat paikalliset punakaartilaiset. Aatos Tanskasen (1978) tohtorinväitöskirjan mukaan punaisten epäluottamus venäläisiin oli yleistä muuallakin.
Humanitäärisluonteista apua venäläisten tiedetään antaneen Akaan seudun punaisille Toijalassa jonkin aikaa viipyneen sanitäärijunan muodossa. Venäläisten osallistumista Suomen sisällissotaan rajoittivat paitsi Saksan kanssa tehdyn erillisrauhan demobilisaatiovelvoitteet ja punaisten taholta osoitettu epäluottamus myös halu päästä vaikuttamaan Venäjän sisäisen tilanteen kehitykseen ja jopa puhdas koti-ikävä.
Venäläisten lähes täydellinen piittaamattomuus sotatoimista Akaan seudulla antoi tapahtumille siellä selkeän sisällissodan luonteen.