Millainen toimintamuoto jotostelu oikein on ja mitä sana jotos tarkoittaa? Ihmisjoukon kulkiessa pehmeässä maastossa jonossa maahan jää heidän kukureitilleen jälki, josta suuremman joukon kuluttamana muodostuu paikoin polku ja talvella hyvin polkeutunut latu. Kun tällaisen jäljen muodostaa jonossa etenevä sotilasjoukko, kulku-uraa kutsutaan jotokseksi.
Ensimmäisiä reserviläisurheiluliiton järjestämiä syysjotoksia kutsuttiin retkeilyseminaareiksi. Ne pidettiin Padasjoella vuonna 1971 ja Haminassa 1972. Tavoitteena oli kerrata ja opiskella reserviläisen tarvitsemia erä- ja sotilastaitoja. Myöhemmin retkeilyseminaareista muodostui nykyisenkaltaisia reserviläisten jotoskilpailuja, joissa mitataan kilpailupartion pelastuspalvelu-, ensiapu-, luonnontuntemus-, suunnistus- ja erätaitoja sekä tarkeimpänä osa-alueena reserviläistaitoja. Reserviläistaitotehtäviin luetaan ammunta-, asekäsittely-, paikantamis- ja muut sotilastaitoja vaativat tehtävät sekä oman partion johtaminen. Jotos -nimeä käytettiin ensimmäisen kerran Ruovedellä vuonna 1973. Talvella alettiin jotoskilpailuja järjestää vuonna 1976. Samoihin aikoihin syys- ja talvijotoksista tuli reserviläisten SM-tason vaelluskilpailuja.
Jotoksen pituus vaihtelee 40-65 km:n välillä. Syys- ja talvijotokset eroavat toisistaan vain etenemistavan ja säänmukaisen vaatetuksen osalta. Partio kuljettaa mukanaan kaikki jotoksen aikana tarvisemansa muonan, yöpymis-, ensiapu- ja pelastautumisvälineet sekä tehtävien suorittamisessa tarpeellisiksi havaitut työkalut.
Yleensä jotos alkaa perjantai-iltana pimeän tultua. Partiot, joihin kuuluu johtaja ja kolme jäsentä, lähtevät pimeään otsalamppujen valossa muutamien minuuttien välein. Perjantain pimeäosuuden aikana edetään 8-15 km suunnistaen n. kymmenen rastipisteen kautta. Kullakin rastilla partio suorittaa reserviläistaitoihin, pelastuspalveluun, ensiapuun, luonnontuntemukseen tms. liittyvän rastitehtävän, jonka suoritus pisteytetään. Joillakin jotoksilla viimeiset partiot (ei Heinäveden eikä Akaan väkeä) ovat suunnistus- tai tankkausvirheiden vuoksi saapuneet yörastille vasta aamun valjetessa huomatakseen lauantaipäivän osuuden alkavan lähes välittömästi. Yöpyminen, mikäli partio ehtii yörastille ajoissa, tapahtuu omissa majoitteissa.
Lauantaina edetään samoin suunnistaen rastipisteiden kautta pääosa jotoksen matkasta. Yörastilla partiolle annetaan tehtäväksi yleensä jokin suurehko puhdetyö, kuten kirveenvarren teko ja sen kiinnittäminen terään, neulanreikäkamera ja siihen liittyvä vakoilukuvan ottaminen, pilkkionki ja pilkki jne.
Sunnuntain osuus päättyy yleensä aamupäivän aikana pikataipaleeseen. Pikataival voi olla pistesuunnistus tai pelkkä kiritaival tiettyä reittiä pitkin. Kilpailun voittaa se partio, joka kerää eniten suorituspisteitä rastipisteiltä ja pikataipaleesta.
Syysjotoksiin on osallistunut 1980-luvun puolivälistä alkaen säännöllisesti 100-150 partiota. Talvijotoksilla osanottajapartioiden lukumäärä on vaihdellut 25-40 partion välillä.
Jotokset eivät ole fyysisesti erityisen rasittavia. Partio saa valita etenemisvauhtinsa oman kuntonsa mukaan, tosin hitaasti etenevillä yöunet jäävät lyhyemmiksi. Normaalikuntoinen pari kertaa liikuntaa viikossa harrastava henkilö selviää kilpailusta kohtuullisesti, korkeintaan muutamaa jalkapohjan rakkoa rikkaampana. Ikäkään ei ole este. Jotoksilla on ollut jopa 75-vuotiaita osanottajia. Monipuoliset taidot yhdistettyinä suunnistusosaamiseen ja hurttiin huumoriin takaavat yleensä kohtuullisen menestymisen.
Nämä raamiohjeet ovat luonteeltaan järjestelyjä ohjaavia suosituksia. Raamiohjeista voidaan poiketa valvojan luvalla. Mahdollisista poikkeamisista ilmoitetaan jotosohjeissa.
Reserviläisjotoksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää reserviläistaitojen säilymistä ja kehittymistä sekä kohottaa osallistujien fyysistä suorituskykyä ja kenttäkelpoisuutta.
Valtakunnallinen syysjotos järjestetään vuosittain elo-lokakuussa, talvijotos helmi-huhtikuussa ja naisten jotos touko-kesäkuussa. RESUL:n hallitus päättää tarkemmin päivämääristä.
ResUL:n hallitus nimeää järjestäjäpiirin vähintään viisi vuotta ennakkoon laaditussa urheilutapahtumien runkosuunnitelmassa. Nimetty piiri ilmoittaa ResUL:n toimistoon järjestäjäyhteisöt viimeistään tapahtumaa edeltävän vuoden alkuun mennessä.
Järjestäjät voivat käyttää mahdollisuuksien mukaan apunaan sotilaspiirejä, varuskuntia, PAT- ja RYT-yksiköitä ja paikallisia yhdistyksiä (esim. urheiluseuroja, SPR:n osastoja ja partiolais- tms. yhdistyksiä).
Jotos on avoin kaikille.
Ilmoittautuminen tapahtuu jotoskutsussa mainitulla tavalla ja mainittuun määräaikaan mennessä. Osallistumismaksu tulee suorittaa ilmoittautumismääräaikaan mennessä. Ilmoittauduttaessa on mainittava partion jäsenten nimet ja kotipaikkakunta, partion nimi, joka voi olla yhdistyksen tai seuran nimi tai vapaamuotoinen nimi, sekä jotoksen ennakko-ohjeen lähetysosoite. Myös partion jäsenten syntymäajat ovat tarpeen, jos jotospäivät on mahdollista saada kertausharjoituspäiviksi. Jälki-ilmoittautuneilta ja osallistumismaksun myöhässä maksaneilta voidaan periä korotettu osanottomaksu.
Järjestäjä vahvistaa ilmoittautumisen lähettämällä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen jotoksen alkua tarkemman ennakko-ohjeen.
Jotoksen järjestämisestä tiedotetaan kutsulla, joka julkaistaan viimeistään neljä (4) kuukautta ennen tapahtumaa ainakin Reserviläinen-lehdessä. Kutsussa on mainittava jotoksen järjestäjä, päivämäärät, partioiden koko, reitin pituus, ilmoittautumisaika ja osallistumismaksut sekä mahdollisuus lähtöaikatoivomuksen esittämiseen.
Jotos kestää enintään 2 vuorokautta.
Reitin pituus riippuu maastosta, tehtävistä ja paikallisista olosuhteista. Pakollisen osuuden maksimipituudeksi suositellaan 50 km. Osallistuminen tapahtuu 3-4 hengen partioina. Erityisestä syystä voidaan sallia 2-5 hengen partio, jos tästä ei aiheudu merkittävää etua tai haittaa.
Ohjeet käsittävät ennakko-ohjeen ja varsinaisen jotosohjeen.
Ennakko-ohjeessa ilmoitetaan:
- kokoontumisaika ja -paikka sekä partion lähtöaika tai aikaväli, jonka kuluessa partion on selviydyttävä matkaan
- jotoksen kesto ja aikataulu
- pakollinen varustus ja mahdolliset lisävarusteet
- mahdolliset kuljetukset
- osanottajien ja huoltajien majoitus ja ruokailu
- osanottajien vakuuttaminen
- osanottajien, huoltajien ja yleisön oikeus liikkumiseen jotosmaastossa sekä mahdolliset vastuukysymykset.
Ennakko-ohje on lähetettävä partioille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen jotoksen alkua.
Jotosohjeessa ilmoitetaan:
- jotoksen päätoimihenkilöt ja heidän tehtävänsä
- lähtöpaikka
- lähetystapa (yhteis- tai väliaikalähtö tai vapaa lähtö ilmoitetulla välillä; näistä väliaikalähtö on suositeltavin)
- jotoksen aikataulu
- jotosreitin pituus
- tiedot käytettävistä kartoista
- rastien merkintä maastossa ja mahdolliset leimausohjeet
- tulentekoa koskevat ja muut rajoitukset
- mahdolliset varovaisuusmääräykset
- kuljetukset
- ilmoittautumismääräykset keskeyttäneille
- osanottajaluettelo
- pesumahdollisuus ja varusteiden säilytys
- lääkintähuolto
- mahdolliset poikkeamat raamiohjeesta.
Jotosohje jaetaan partioille jotoskeskuksessa ilmoittautumisen yhteydessä.
Jotoksella noudatetaan suunnistuksen osalta soveltaen Suomen Suunnistusliiton kilpailusääntöjä. Ensiaputehtävien arvostelussa noudatetaan soveltaen SPR:n viimeisiä ohjeita. Muiden tietopuolisten tehtävien arvostelu tapahtuu voimassa olevien lakien ja asetusten, viranomaisten viimeisten voimassa olevien ohjeiden ja alan kirjallisuuden perusteella sekä kunkin alan asiantuntijoiden yleisesti hyväksymään käytäntöön tukeutuen. Arvosteluperusteiden täsmennykset ilmoitetaan tarvittaessa tehtäväkäskyssä.
Jotosreitti voi sisältää pakollisia tehtävärasteja, pakollisia suunnistusrasteja ja vapaaehtoisia lisärasteja. Reitillä voi olla myös ohjaavia viitoituksia ja järjestäjän organisoimia kuljetuksia.
Pakolliset rastit käsittävä perusrata on laadittava sen mittaiseksi, että kaikki partiot ehtivät kohtuudella kiertämään sen annetussa ajassa. Ratamestarin on hyvä varmistaa tämä kiertämällä reitti jotosvarustuksessa vastaavana vuorokaudenaikana. Aikataululaskelmissa on huomioitava myös tehtäviin kuluva aika sekä mahdolliset jonotusajat.
Partion on kuljettava yhdessä jotosreitin kaikkien pakollisten rastien kautta numerojärjestyksessä. Partion hajaantuminen ja kaikenlaisen ulkopuolisen avun tai apuvälineistön käyttö ilman jotosohjeissa annettua lupaa on kielletty ja tällainen toiminta aiheuttaa partion sulkemisen pois jotokselta. Jos partio ei ole käynyt kaikilla pakollisilla rasteilla sääntöjen mukaisesti, katsotaan partio lopputuloksissa keskeyttäneeksi, mutta saa halutessaan vaeltaa jotoksen loppuun.
Lisärasteilla partio voi käydä missä järjestyksessä tahansa, myös ilman varusteita, mutta lisärasteillakin partion on käytävä yhdessä. Lisärasteilla hajaantuneena käynyt partio menettää kaikki lisärasteista saamansa pisteet. Mahdollisella pikataipaleella noudatetaan järjestäjän antamia erityisohjeita hajaantumisesta ja varusteista.
Jotoksen järjestäjällä on oikeus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia erillisohjeita tai muuttaa jotosreittejä kesken tapahtuman.
Rastit piirretään valmiiksi karttoihin tai osanottajat piirtävät ne itse mallikartasta tai saamastaan koordinaattiluettelosta. Rastien antaminen voidaan jaksottaa päivän kuluessa useampaan osaan. Tarvittaessa annetaan rastimääritteet sanallisina tai kuvallisina. Maastossa rastit suositellaan merkittäväksi voimassa olevilla SSL:n sääntöjen mukaisilla rastilipuilla. Erillinen tehtäväpaikka voidaan osoittaa viitoituksella.
Ainakin miehittämättömien rastien leimat merkitään jotoskorttiin. Leiman puuttuminen tai jotoskortin katoaminen aiheuttaa pistevähennyksen, ellei partio muutoin voi luotettavasti osoittaa käyneensä rastilla. Jotoskortti on pyydettäessä esitettävä järjestäjille ja se on luovutettava välittömästi yöpymisrastilla tai maaliin saavuttaessa.
Järjestäjillä on oikeus määrätä kullekin päivälle aikaraja, jonka ylittäminen johtaa partion katsomiseen keskeyttäneeksi.
Rasteille voidaan ilmoittaa sulkemisaika, joka annetaan esim. rastimääritteen yhteydessä.
Tehtävien tulee olla mahdollisimman tasapuolisia ja liittyä jotosaihepiiriin jakautuen:
1. reserviläistietoihin ja -taitoihin
2. suunnistukseen ja kartanlukuun
3. ensiapu- ja pelastuspalvelutoimintaan
4. erävaellustietoihin ja -taitoihin
5. luonto- ja yleistietoihin.
Ammunnat tulisi suorittaa ensisijaisesti rynnäkkökiväärillä tai reserviläiskiväärillä, jos tämä vain on aseiden saatavuuden, turvallisten ampumapaikkojen ja tarvittavien lupien puolesta mahdollista. Muussa tapauksessa tai sotilasammuntojen täydentäjänä voidaan käyttää pienikaliiperisia tai muita ampumataitoa mittaavia aseita. Ammuntaturvallisuuden vuoksi suositellaan puhallustestiä ennen päivän ensimmäistä ammuntaa.
Tehtävät eivät saa vaatia uhkarohkeutta tai kohtuuttomasti voimaa eikä niiden suorittaminen saa olla vaarallista.
Partion on suoritettava tehtävät omatoimisesti kirjallisten tehtäväkäskyjen ja jotoksen järjestäjien antamien yhtenäisten ohjeiden mukaan. Omien ohjekirjojen, karttojen, elektronisten muistikirjojen, käsipuhelimien, satelliittipaikantimien tai muiden vastaavien apuvälineiden käyttö on kielletty.
Järjestäjällä on oikeus keskeyttää partion suoritus, jos siihen sisältyy ilmeinen tapaturman vaara, jos se ylittää annetun määräajan tai jos se on reserviläishengen vastainen tai jos partio aiheuttaa kohtuuttomasti häiriötä.
Järjestäjien on syytä varautua olosuhteiden edellyttämiin varatehtäviin esim. kartanluvussa sekä riittävään määrään rinnakkaisia suorituspaikkoja.
Yöpyminen tapahtuu järjestäjän ohjeiden mukaan erityisellä yöpymisalueella.
Mikäli avotulen tekeminen on sallittu, sen tulee tapahtua järjestäjän ohjeiden mukaisesti ja sitä varten erityisesti varatulla alueella.
Yöpymisestä ja tulenteosta aiheutunut laiminlyönti voi aiheuttaa partion suorituksen hylkäämisen.
Jotostehtävät arvostellaan erikseen kohdassa 8.1 mainittujen perusteiden ja kohdassa 8.5 esitetyn tehtäväaluejaon mukaisesti.
Partion lopputulos saadaan laskemalla yhteen eri tehtävien pistemäärät. Tehtäväalueet tulisi painottaa niin, että 1. alue muodostaa 40-50 % maksimipistemäärästä ja muut kukin 10-20 %. Painotus tulisi myös suhteuttaa tehtävien vaativuustason mukaisesti. Kussakin tehtäväkäskyssä olisi hyvä ilmoittaa suoritukseen saapuvalle partiolle tehtävän maksimipistemäärä.
Koska ampuma-aseiden kohdistuksiin ei tavallisesti ole mahdollisuuksia, suositellaan iskemäkeskipisteen käyttämistä tuloskriteerinä ammuntatehtävissä.
Tulosluettelosta, jonka jotoksen järjestäjä lähettää viimeistään 7 vuorokauden kuluessa jotoksen päättymisestä jokaiselle osallistuneelle partiolle, on käytävä selville kunkin partion kokonaispistemäärän lisäksi partion eri tehtävissä saavuttama pistemäärä.
Järjestäjälle suositellaan, että oikeat vastaukset jaetaan jokaiselle jotokseen osallistuneelle partiolle heti jotoksen päätyttyä tai että ne ovat tällöin nähtävänä johtokeskuksessa.
Kaikille osallistujille suositellaan jaettavaksi erityinen muistoesine maalissa. Muita palkintoja voidaan jakaa järjestäjän mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan myös esimerkiksi arpomalla.
Jotoksen valvojan tai valvojat nimeää ResUl.
Järjestäjän on toimitettava viimeistään vuotta ennen tapahtumaa valvojalle talousarvio ja selvitys maastosta, jotoskeskuksesta, huollosta ym. jotoksen järjestämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä esitys päivämääristä.
Jotoksen järjestäjä on velvollinen ottamaan huomioon kaikki valvojan tekemät huomautukset.
Näihin ohjeisiin voi tehdä muutoksia vain ResUL:n hallitus.