Tulevaa toimintaa:

AKAA juhlii Veturimuseolla 20.5.2017
Päivitetty: 5.5.2017

Veturimuseolla tapahtuu.

Akaan kaupunki syntyi vuonna 2007, kun Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan kunnat yhdistyivät. Nyt nuori kaupunki viettää 10-vuotisjuhliaan, ja juhlapaikaksi on valittu Veturimuseo. Vuonna 1876 valmistunut Hämeenlinna-Tampere-Turku-rautatie vei monisatavuotisen Akaan seurakunnan ja samannimisen pitäjän kansakunnan ytimeen, kun etelä-pohjois- ja itä-länsi-suuntaisten ratojen risteyspaikaksi valittiin osin geologisten, osin taloudellisten seikkojen perusteella Akaan pitäjän Toijalan kylä. Rautateiden merkityksestä Toijalassa kertoo museon lisäksi Prezi-esitys verkossa.

Akaa juhlii Veturimuseolla lauantaina 20.5.2017 klo 10-15 järjestettävässä kaikille avoimessa pääsymaksuttomassa tilaisuudessa.

Kaupunki tarjoaa makkaran tuhannelle ensimmäiselle kävijälle, ja tapahtumaan liittyy ohjelmaa eri-ikäisille. Museoveturiseura ry lämmittää tapahtuman kunniaksi Tv1 nro 933 -höyryveturin yleisön nähtäväksi museon raiteistolla.

Tapahtuman ohjelma on:
  • klo 10.00 Tapahtuman avaus
  • klo 10.30 Museoveturiseura esittelee "Jumbo"-höyryveturia
  • klo 11.00 A.-J. Keskinen esiintyy
  • klo 12.00 Kulttuuriosuuskunta Uulu: Muurikki ja metsän väki -konsertti
  • klo 11.00 A.-J. Keskinen esiintyy.

  • Tapahtuman juontajana toimii Tampereen Tapparan Tatu Rouvali.

    Tapahtuma on osa Akaan Suomi 100 vuotta -tapahtumasarjaa.





    JUHANNUSJUHLA Veturimuseolla 24.6.2017
    Päivitetty: 13.4.2017

    Veturimuseon juhannus.

    Veturimuseon juhannusta juhlitaan jälleen juhannuspäivänä, lauantaina 24.6.2017 klo 12-16. Kyseessä on koko perheen teematapahtuma, jonka ohjelmaan kuuluu mm. toiminta- ja kääntöpöytänäytöksiä museon moottoriveturikalustolla sekä ajelua pumppuresiinalla. Museoveturiseura ry tuo tapahtumaan aidon koivuhalon tuoksun lämmittämällä höyryveturin käyttökuntoon. Juhannusjuhlaan on kaikilla vapaa pääsy.

    Mukana Harri Salmisen Yhden Miehen Orkesteri juhannuspäivän tansseista. Tapahtuman lopuksi kuullaan esitelmä Toijalasta rautatieliikennepaikkana sata vuotta sitten.

    Tapahtuma on osa Akaan Suomi 100 vuotta -tapahtumasarjaa.





    STEAMPUNK-piknik ja -kirpputori 19.8.2017
    Päivitetty: 9.4.2017

    Steam.

    Veturimuseolla järjestetään steampunk-tapahtuma lauantaina 19.8.2017 klo 10-16. Tarkoituksena on viettää mukavaa lauantaita leppoisissa merkeissä piha-alueella piknikistä nauttien. Steampunk-, dieselpunk-, gootti- ja vastaavia asusteita voi myydä tai ostaa kirpputorin merkeissä. Museolle on vapaa sisäänpääsy kaikille tapahtuman hengen mukaisesti pukeutuneille. Museo esillä olevine vanhoine höyry- ja dieselvetureineen tarjoaa erinomaisen ympäristön valokuvaukseen.

    Päivä on myös Toijalan Voimistelu ja Liikunta ToVoLi ry:n järjestämä Akaan yhdistyspäivä, jolloin erilaisia yhdistystapahtumia järjestetään eri puolilla Akaata.

    Lisätietoja steampunk-tapahtumasta saa sähköpostitse.





    Tapahtunutta:

    RESIINAA pumpattiin 13.5.2017
    Päivitetty: 15.5.2017

    Reipaasti resiinalla.

    Veturimuseo oli kohteena, kun Akaan Seudun Ruskat ry:n järjesti lauantaina 13.5.2017 koko perheen yhteisen kulttuurihenkisen ulkoilupäivän, jossa käveltiin Toijalan torilta Veturimuseon kautta Nahkialanlammen rannalle Kokko, hauki ja Ilmarinen -suihkulähteelle.Tempaus oli osa Akaan Suomi 100 vuotta -tapahtumasarjaa.

    Veturimuseon välietapilla päästiin ajamaan pumppuresiinalla Museoveturiseuran Jukka Tuomisen opastuksella ja tutustumaan Simo Tuomisen ja Toivo Puhkan vetämään kääntölavan kunnostusprojektiin.

    Kulttuurikävelyn puitteissa Veturimuseolla vieraili kolmisenkymmentä henkeä.



    ESITELMÄ varikonpäällikkö E. F. Holmbergista kuultiin 14.11.2016
    Päivitetty: 14.11.2016

    Varikonpäällikkö Emil Fredrik Holmberg.

    Akaan Seudun Sukututkijat ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti esitelmätilaisuuden maanantai-iltana 14.11.2016 Akaan pääkirjastossa Toijalassa. Esitelmän aiheena oli Toijalassa Valtionrautateiden koneosaston varikonpäällikkönä vuosina 1875-1918 pitkän uran tehnyt Emil Fredrik Holmberg, joka vaikutti paikalliseen elämään mitä moninaisimmin tavoin.

    Esitelmän piti Museoveturiseura ry:n jäsen Juuso Hyvärinen. Esitelmän runko on nähtävissä myös verkossa (Prezi-muoto).





    Pelastusharjoitus museolla
    Päivitetty: 6.11.2016

    Pelastusharjoiutus Veturimuseolla.

    Veturimuseolla järjestettiin pelastusharjoitus lauantai-iltapäivänä 29.10.2016. Harjoituksen järjesti Toijalan VPK, ja sitä avustivat SPR:n Toijalan osaston, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Etelä-Pirkanmaan paikallistoimikunnan ja Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n jäsenet.

    Harjoitusskenaariossa dieselmoottorivaunu Dm7 nro 4216 eli Lättähattu-museojuna oli joutunut tekemään hätäjarrutuksen, ja pelastettavana oli niin junan alle raahautunut potilas kuin matkustamossakin eri tavoin loukkaantuneita.

    Harjoitukseen osallistui useita kymmeniä nuoria VPK:laisia eri puolilta Hämettä. Harjoituksen johtajana toimi Toijalan VPK:n Sini Lohi ja yhtenä asiantuntijakommentaattorina Museoveturiseuran sihteeri, siviiliammatiltaan lääkintävahtimestari Juha Solin.

    Kuvia pelastusharjoituksesta.





    MOVE5 heräsi eloon
    Päivitetty: 17.10.2016

    Move5-dieselveturi käynnissä Veturimuseon kääntölavalla.

    Veturimuseon perusnäyttelyyn 1990-luvun alusta saakka kuuluneen Valmet Move5-dieselveturin tekninen entisöinti on edennyt siihen vaiheeseen, että veturin molempia moottoreita koekäytettiin 15.10.2016. Kaksitahtisten dieselmoottorien omintakeinen ääni ja tuoksu täyttivät kuulaan syysillan, kun veturi kävi omin konein ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

    Veturia entisöivän Museoveturiseura ry:n tavoitteena on saattaa veturi käyttökuntoon niin, että sillä voidaan hoitaa museon raskaimpia vaihtotöitä ja tarvittaessa vaikka vetää museojunia Valkeakoskelle.

    Move5 on rautatiehistoriallisesti merkittävä veturi, koska se on ekäytännössä ensimmäinen suomalaisvalmisteinen dieselveturityyppi. Veturimuseon vuonna 1949 valmistunut yksilö on sarjan ensimmäinen, eräänlainen prototyyppi, joka oli 1980-luvun lopulle saakka käytössä Suomen Sokerin, sittemmin Sucros Oy:n sokeritehtaalla Salossa. Tehdas lahjoitti veturin Veturimuseoon 1990-luvun alussa, ja ennen näytteille asettamista se entisöitiin ulkoisesti silloisella Valmetin tehtaalla Tampereella.



    ANSIOMERKKI Ilkka Tuomiselle
    Päivitetty: 17.10.2016

    Museoliiton ansiomerkin Ilkka Tuomiselle luovutti sivistysjohtaja Jukka Oksa.

    Suomen museoliitto muisti Veturimuseon kantaviin voimiin lähes alusta saakka kuulunutta Ilkka Tuomista harvinaislaatuisella vapaaehtoistyön ansiomerkillä tämän 60-vuotispäivän kunniaksi. Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aktiivijäsenenä Ilkka on lähes kolmen vuosikymmenen ajan osallistunut käytännössä kaikkeen, mitä museolla on tehty.

    Ansiomerkin luovuttivat Veturimuseolla lauantaina 15.10.2016 pidetyssä juhlatilaisuudessa Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa sekä Museoveturiseuran puheenjohtaja Marko Anttila ja rahastonhoitaja Kaija Lahtola-Kukila.



    HöYRYJUNAT vetivät yleisöä 6.8.2016
    Päivitetty: 8.8.2016

    Museojunayleisöä Valkeakosken rautatieasemalla.

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti jo perinteeksi muodostuneen loppukesän museojunapäivän Valkeakosken radalla lauantaina 6.8.2016.

    Museojunapäivässä ajettiin HMVY:n Tk3-höyryveturin eli "Pikku-Jumbon" vetämiä, neljästä vanhasta matkustajavaunuista koostuneita museojunia Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä pysähtyen mennen tullen Ilolan Maatilamatkailun seisakkeella.

    Kaunis elokuinen sää ja vanha rautatiekalusto houkutti noin 300 matkustajaa.



    POSTIVAUNU Veturimuseolle
    Päivitetty: 26.7.2016

    Museopostivaunut Toijalan Jokiniementien tasoristeyksessä odottamassa VR:n veturia noutamaan.

    Postimuseo lahjoitti keväällä Veturimuseolle entisellä posti- ja telelaitoksen päävarastolla säilytetyn postivaunu Po nro 9826:n. Selvitysten jälkeen vaunu päätettiin siirtää museolle työtä paljon vaativalla, mutta halvimmalla menetelmällä: raivaamalla ja korjaamalla jo pahasti umpeenkasvanut ns. kauppalan raide liikennekelpoiseksi ja kuljettamalla vaunu kiskoja ptkin. Veturimuseon toinen ylläpitäjä Museoveturiseura ry ryhtyi raivaamaan ja korjaamaan raidetta talkootyönä huhtikuussa, ja viimein heinäkuussa kaikki oli valmista vaunun siirtoa varten.

    Siirto tapahtui sunnuntaina 24.7.2016 vanhan kauppalan raiteen osalta vaunua talkoovoimin työntämällä. Vaunun tultua työnnetyksi kunnossapidetylle Liikenneviraston rataverkolle se noudettiin seuraavana päivänä VR Transpoint Oy:n veturilla edelleen Veturimuseolle.

    Postivaunu Po nro 9826 on erinomaisessa kunnossa päädyttyään Postimuseolle hetimiten liikenteestä pois jäätyään. Säilytys vanhan päävaraston katoksessa on edesauttanut vaunun kunnossa pysymistä. Veturimuseolla postivaunu päätyi välittämästi sisätiloihin odottamaan talkootyönä toteutettavaa katon kunnostamista.

    Samalla siirrettiin vanhalta päävarastolta myös siellä varastoituna ollut toinen Po-postivaunu nro 9811, jonka Postimuseo oli myynyt nostalgialiikennettä järjestävälle Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle.

    Posti- ja telelaitoksen päävaraston alue Toijalan Lentilässä syntyi alunperin jatkosodan loppuvaiheissa, kun Chymos Oy:n elintarviketehtaat evakuoitiin levottomalta itärajalta Hämeeseen. Jo 1950-luvun alussa tehtaan tuotanto palasi Lappeenrantaan. Toijalan kauppala etsi aktiivisesti tehdasalueelle uutta omistajaa, ja sellainen löytyi posti- ja telelaitoksesta. Kauppalan rakennuttama raide alueelle valmistui 14.12.1953.



    "HURU" lähti kotiin 9.7.2016
    Päivitetty: 12.7.2016

    Huru lähdössä kohti Hyvinkäätä Suomen Rautatiemuseon Dv16-veturin vetämänä.

    Veturimuseon perusnäyttelyyn lähes neljännesvuosisadan ajan kuulunut raskas diesellinjaveturi Dr12 nro 2241 "Huru" jätti hyvästit Toijalalle myöhään lauantai-iltana 9.7.2016. Veturi siirrettiin museota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aloitteesta Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle. Veturi on koko ajan kuulunut Rautatiemuseon omistukseen ja kansalliseen kokoelmaan.

    "Huru" saapui Veturimuseolle keväällä 1991. Veturi entisöitiin ulkoisesti silloisen liikenneministeriön ja Museoveturiseuran rahoituksella kesällä 1994. Hyvinkäällä veturi on todennäköisesti mahdollista saattaa myös ajokuntoiseksi.

    "Huru" noudettiin Suomen Rautatiemuseon vasta konepajakorjauksesta valmistuneella Dv16 nro 2026 -veturilla. Lähtöä seuraamassa oli runsaasti asiasta kiinnostuneita.

    Ison dieselveturin jättämää tilaa tarvitaan lähiaikoina Postimuseon lahjoittaman Po nro 9826 -postivaunun kunnostukseen ja myöhemmin uutta museokalustoa varten.



    KIITOS Veturimuseon juhlapäivään osallistuneille!
    Päivitetty: 26.6.2016

    Jumbo valmistautuu juhlapäivään varhain 25.6.2016 aamulla.

    Hämeenlinna-Tampere-Turku-rautatien 140- ja Veturimuseon 30-vuotisjuhlapäivää vietettiin juhannuspäivänä 25.6.2016. Päivä houkutti museolle ennätysmäärän yleisöä.

    Musiikki soi, resiinaa pumpattiin, liikkuvaa kalustoa esiteltiin, höyryveturi Tv1 nro 933 "Jumbo" oli lämpimänä ja kuultiin Satamaradan historiaa.

    Veturimuseo kiittää kaikkia tapahtumassa mukana olleita. Te teitte juhlasta juhlan!





    "JUMBO" vieraili Rata 2016 -tapahtumassa Turussa
    Päivitetty: 21.1.2016

    Tv1 nro 933 Rata 2016 -näyttelyssä takanaan Fenniarail Oy:n Dr18-dieselveturi.

    Veturimuseon lippulaiva Tv1 nro 933 -höyryveturi oli Museoveturiseura ry:n talkoolaisten esittelemänä näytteillä Turun Logomo-kulttuurikeskuksessa 19.-20.1.2016 järjestetyssä liikenneviraston Rata 2016 -tapahtumassa. Näyttävä höyryveturi esiintyi arvoisessaan seurassa VR:n uuden Sr3-sähköveturin ja Fenniarail Oy:n Dr18-dieselveturin kanssa.

    Matka Turkuun ja takaisin tehtiin Dr18-uutuuden hinauksessa, mutta "Jumbo" puhisi höyrykattila yötä päivää lämpimänä yleisön iloksi. Höyryveturi oli yleisön suosikki siitäkin syystä, että sen hytti tarjosi miellyttävän lämpimän paikan pakkaspäivien suojaksi.



    JOULUJUNA vieraili Veturimuseolla 5.12.2015
    Päivitetty: 6.12.2015

    Joulupukit tonttuineen "Jumbon" edessä.

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n Dr13-dieselveturin vetämä ja vanhoilla puukorisilla matkustajavaunuilla varustettu joulupukkijuna vieraili Veturimuseolla sateisena ja pimeänä itsenäisyyspäivän aattoiltana 5.12.2015. Juna toi muassaan muutaman kymmenen isompaa ja pienempää vanhan rautatiekaluston ystävää. Myös joitakuita paikkakuntalaisia vieraili museolla.

    Pimeyttä karkotettiin pihalle sytytetyin ulkotulin, ja kylmää ja kosteaa säätä vastaan Museoveturiseura ry tarjoili kuumaa glögiä ja piparia sekä myi makkaraa ja kahvia.

    Kuvassa Veturimuseon Tv1 nro 933 -höyryveturin eli "Jumbon" edessä esiintyvät illan aikana väkeä viihdyttäneet Haapamäen Museoveturiyhdistyksen joulutonttu Henna Soini ja joulupukki Jouko-Sakari Järvinen sekä Veturimuseon joulupukki Juha Solin ja tonttu Terhi Tasanen.



    MUSEOJUNAT kiinnostivat yleisöä - 500 matkustajaa Valkeakosken radalla
    Päivitetty: 19.10.2015

    Veturimuseon Jumbo siirtymässä museojunan eteen Toijalan asemalla.

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, Keitele-Museo Oy ja Veturimuseo järjestivät lauantaina 17.10. kaksi ja sunnuntaina 18.10.2015 yhden museojunan Toijalan ja Valkeakosken rautatieasemien välillä. Junat keräsivät kaikkiaan noin 500 matkustajaa niin lähiseudulta kuin kauempaakin. Järjestäjät olivat matkustajamäärään hyvin tyytyväisiä. Veturimuseollakin vieraili suuri määrä yleisöä, niin museojunamatkustajia kuin muuten vain katselemassa käyneitä. Partiolippukunta Toijalan Eräveikot ry osallistui samaan aikaan Veturimuseolle rakennetun radioaseman kautta kansainväliseen JOTA-tapahtumaan, jonka merkeissä museolla oli nähtävää ja kuultavaa viestiliikennetekniikasta kiinnostuneille.

    Museojunien pysähdyspaikoilla Toijalassa, Ilolan Maatilamatkailussa Metsäkansassa ja Valkeakoskella yleisöllä oli mahdollisuus kurkistaa veturimiehistön opastuksella höyryveturin hyttiin, mikä kiinnosti niin pieniä kuin isoja vanhan tekniikan ystäviä. Lauantaipäivän jälkimmäisen junavuoron yhteydessä Valkeakoskella toteutettu veturin vesitankkauskin kiinnosti, vaikka se vesiviskurin puuttuessa jouduttiin toteuttamaan nykyaikaisella menetelmällä vesipostin ja paloletkun avulla.

    Myös radanvarsi oli paikoin kirjaimellisesti täynnä katselijoita ja valokuvaajia. Voimaa ja höyryä puhkuvan Veturimuseon halkopolttoisen Tv1 nro 933 -höyryveturi "Jumbon" vetämä kuudesta ruskeasta puukorisesta matkustajavaunusta koostunut juna oli komeaa nähtävää kuulaassa syyssäässä. Oman historiallisen merkityksensä museojunille antoi se, että Tv1-tyyppisen höyryveturin vetämässä junassa ei ole päässyt matkustamaan sitten maaliskuun 1968.

    Museojunien vastuullisena liikennöitsijänä toimi Keitele-Museo, jolla on museorautatieliikenteen harjoittamisen edellyttämä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin turvallisuustodistus. Vaunut tulivat Haapamäen Museoveturiyhdistykseltä ja veturi Veturimuseolta. Junahenkilökunta koostui pääosin Museoveturiseuran ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen jäsenistä, ja veturissa työskenteli Keitele-Museon ja Museoveturiseuran talkoolaisia.

    Järjestäjät kiittävät kaikkia junassa matkustaneita, museolla käyneitä ja muita kiinnostuneita ja toivottavat kaikki tervetulleiksi tuleviin vastaaviin tapahtumiin.



    ANKKA heräsi henkiin
    Päivitetty: 19.10.2015

    Veturimuseon Vr2-vaihtoveturi koekäytössä Veturimuseon raiteilla.

    Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävä Museoveturiseura ry jatkaa menestyksellistä höyryveturien entisöintitoimintaansa. Museon kokoelmiin alusta saakka kuulunut raskas vaihtoveturi Vr2 (ennen vuotta 1942 sarjamerkki D1) nro 964 "Ankka" liikkui perjantaina 16.10.2015 Höyrywelho Oy:n hakemalla koekäyttöluvalla omin voimin ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 1974.

    Veturilla tehtiin ankkamaisia pyrähdyksiä museon raiteistolla komeiden höyrypilvien saattelemana. Kokeilujen perusteella todettiin, että työtä kohti veturin liikennekelpoisuutta kannattaa jatkaa.



    UUSINTA uutta vieraili Veturimuseolla
    Päivitetty: 13.10.2015

    Fenniarail Oy:n Dr18-dieselveturi.

    Veturimuseon tallentama rautatiehistoria ja Suomen rautatieliikenteen uusin veturi, Fenniarail Oy:n tšekkiläisvalmisteinen Dr18-tyyppinen dieselsähköinen veturi, kohtasivat syksyisenä sunnuntaipäivänä 4.10.2015, kun uuden veturin käyttötestejä tehtiin Toijalan ratapihalla. Uutta veturia testattiin mm. Toijalan ratapihan YV54-200N-1:9-tyyppisessä vaihteessa nro 073 samoin kuin kesäkuun lopussa testattiin Veturimuseon Tv1-höyryveturia. Testien toteuttajina toimineet liikennevirasto ja Tampereen teknillinen yliopisto käyttivät viitearvoina muiden ohessa juuri kesäisiä Tv1-veturin tuloksia.

    Hyvin onnistuneiden testien jälkeen uutuusveturin miehistö, testaajat ja veturin valmistajatehtaan runsaslukuinen ryhmä tutustui Veturimuseoon, ja vastaavasti Museoveturiseura ry:n aktiivit Dr18-veturiuutuuteen.



    JUMBO läpäisi liikennekelpoisuuskatsastuksen
    Päivitetty: 8.7.2015

    Veturimuseon Tv1 nro 933 koeajolla Urjalaan.

    Veturimuseon väliraskas tavarajunaveturi Tv1 (ennen vuotta 1942 sarjamerkki K3) nro 933 "Jumbo" läpäisi liikennekelpoisuuskatsastuksen kesäkuun 2015 lopussa pitkän ja paljon työtä vaatineen entisöinnin jälkeen. Veturi on ja oli erittäin hyvässä peruskunnossa vuosina 1966 ja 1969 tehtyjen konepajakorjausten jäljiltä. Se oli varastoituna poikkeusolojen varalta 1960-70-lukujen taitteesta vuoteen 1977, jolloin viimeiset Tv1-sarjan niinsanotut kriisivarastoveturit päätettiin hylätä ja romuttaa. Kaukonäköiset rautatieharrastajat Heikki Kellomäki, Reino Kalliomäki, Juhani Katajisto ja Ilkka Hovi ostivat veturin säilytettäväksi ja sijoittivat sen Toijalaan. Yhdessä toisen samaan aikaan romutukselta pelastetun veturin, raskas vaihtoveturi Vr2 (ennen vuotta 1943 sarjamerkki D1) nro 964 "Ankan" kanssa nämä kaksi höyryveturia muodostivat vuonna 1979 perustetun Museoveturiseuran ja seuraavalla vuosikymmenellä seuran ja Toijalan, sittemmin Akaan, kaupungin yhteistyönä avatun Veturimuseon perustan.

    Veturin entisöinnistä kerrotaan tarkemmin Heikki Kellomäen kirjoittamassa Resiina-lehden numerossa 4/2013 julkaistussa artikkelissa Höyryveturi Tv1 933 ja sen kunnostus ja veturin omilla kotisivuilla.

    Veturin kunnossapitäjänä toimii Höyrywelho Oy ja liikenteeseen asettajana eli operaattorina Keitele-Museo Oy.

    Veturin koeajot tehtiin Toijalan ratapihalla, Valkeakosken radalla ja Toijala-Urjala-välillä 29.-30.6.2015. Ratapihalla tehdyissä testeissä liikennevirasto ja Tampereen teknillinen yliopisto liikenneviraston teknisen johtajan Markku Nummelinin johdolla tutkivat veturin kykyä kulkea levittämättömässä YV54-200N-1:9-tyyppisessä vaihteessa. Toijalan ratapihan vaihteessa nro 073 usealla eri kulkunopeudella tehdyt kokeet osoittivat, että ongelmia ei ole. Veturin ensimmäinen koeajo Valkeakoskelle sujui ongelmitta ja osoitti, että veturi voi kulkea rataverkolla. Seuraavana päivänä 30.6.2015 tehtiin varsinainen katsastus koeajolla Toijalasta Urjalaan. Katsastuslaitoksena toimi VR-Yhtymä Oy:n VR Teknologia ja katsastusinsinööreinä VR:n Juhani Vaittinen ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Hannu Timperi. Katsastuskoeajolla tehtiin entisen Kylmäkosken aseman länsipuolisella pitkällä suoralla jarrutustestit veturin tyyppikohtaisesta 60 km/h:n nopeudesta. Koeajoja niin Valkeakoskelle kuin Urjalaan seurasi lukuisa määrä höyryvetureista kiinnostuneita.

    Katsastustulosten perusteella veturille voidaan hakea käyttöönottolupa ja sen jälkeen rekisteröinti. Rekisteröinnin jälkeen veturia on mahdollista käyttää museojunaliikenteessä.



    SOSIAALISEN median Veturimuseo
    Päivitetty: 2.6.2015

    Veturimuseo Facebookissa.



    Veturimuseo Instagramissa.
    Veturimuseon löytää myös Facebookista ja Instagramista. Kannattaa seurata!



    KESÄKAUSI avattiin 31.5.2015
    Päivitetty: 2.6.2015

    Veturimuseon avajaiset 31.5.2015.

    Veturimuseon kesäkausi 2015 avattiin sunnuntaina 31.5.2015.

    Avajaispäivän ohjelma koostui Toijalan Pelimannien rautatieaiheisten kappaleiden sikermästä, Museoveturiseura ry:n järjestämästä Veturimuseon pienten moottoriveturien, Valmet Move21/DV-100:n, Pedershaabin ja Breuer-Lokomotor VL -raidetraktorin, ajonäytöksistä sekä rautateiden historiaa Toijalassa valottavasta esitelmästä.

    Lisäksi Toijalan VPK:n nuoriso-osasto esitteli toimintaansa ja paloautoaan, ja museon pysäköintialueella oli nähtävänä eri-ikäisiä isompia ja pienempiä museoautoja.

    Avajaisten yhteydessä pidetty Toijalan rautatiehistorian esitelmä on nähtävissä verkossa.

    Avajaispäivä oli museolla vilkas. Arviolta noin 200 kaiken ikäistä kävijää tutustui vetureihin, rautatiehistoriaan ja museon toimintaan.



    LAITURIKÄRRY museolle
    Päivitetty: 15.5.2015

    VR:n lahjoittama laiturikärry.

    VR lahjoitti Veturimuseon kokoelmiin Tampereen rautatieasemalla käytössä olleen sähkökäyttöisen laiturikärryn. Kärryä käytettiin matkatavaroiden kuljetukseen asemalaitureilla. Museoveturiseura ry pyrkii kunnostamaan kärryn käyttökuntoon.

    Vaikka Toijalassa ei vastaavanlaista laiturikärryä ole ollut käytössä, se sopii museon kokoelmaan täydentämään vuonna 2014 kokoelmiin saatua Toijalan vanhaa Valmet-laituriautoa.



    "JUMBON" kotisivut avattu
    Päivitetty: 19.4.2015

    Veturimuseon Tv1 nro 933 -höyryveturi.

    Veturimuseon veturikokoelman yhden helmen, väliraskaan tavarajunaveturi K3/Tv1 nro 933:n eli "Jumbon" omat kotisivut on avattu osoitteessa http://tvyksi933.net/. Sivuilla kerrotaan mm. tämän veturityypin historiasta ja tekniikasta sekä 933-yksilön vaiheista VR:n tavarajunaveturista kriisivaraston kautta museoon ja pian ajokuntoon.

    Sivuja ylläpitää yksi veturin omistajista, Veturimuseon taustalla olevan Museoveturiseura ry:n perustajajäseniin lukeutuva Heikki Kellomäki.



    PÄÄSIÄISJUNA vieraili 5.4.2015
    Päivitetty: 5.4.2015

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n museojunan matkustajia Veturimuseolla.

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n museojuna vieraili Veturimuseolla pääsiäispäivänä 5.4.2015. Kyseessä oli Haapamäeltä vanhaa Pohjanmaan rataa pitkin Oriveden, Nokian ja Tampereen kautta Toijalaan ajettu museojunaretki.

    Junaa veti Dr13-dieselveturi eli "Alsthom" tai "(Kymen) Huru" perässään vanhoja 1950-luvun puukorisia matkustajavaunuja.

    Juna toi arviolta kolmatta sataa matkustajaansa tutustumaan Veturimuseoon. Museota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n järjestämä buffetti myi matkalaisille kahvia ja grillimakkaraa.



    ENNÄTYSKESÄ
    Päivitetty: 20.9.2014

    Veturimuseon Tv1-höyryveturi lämpimänä 30.8.2014.

    Kesä 2014 oli Veturimuseon tähän mennessä vilkkain. Uuden museonhoitajan Pasi Kylmälän uudistama veturimuseokonsepti osoittautui menestykseksi. Museolla vieraili kolmen avoinnaolokuukauden aikana reilusti yli 3 000 kävijää. Museon historian suurin yksittäinen kävijämäärä, noin 400 henkilöä, osui kauden loppuhuipennukseen 30.8.2014, jolloin Museoveturiseura ry:n entisöimää Tv1 nro 933 -höyryveturia esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa toimintakuntoisena.



    KÄYTTÖKUNTOINEN höyryveturi Veturimuseolle
    Päivitetty: 10.9.2013

    Tv1 höyryssä

    Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aktiivijäsenet saivat päätökseen yhden etapin vuosikymmenten suururakassaan, kun Veturimuseon höyryvetureista suurempi, tamperelaisvalmisteinen väliraskas tavarajunaveturi Tv1 nro 933 "Jumbo" vuodelta 1938 liikkui Toijalan veturitallin raiteistolla ensimmäiset sadat metrinsä omilla höyrykoneillaan 3.9.2013. Kyseessä oli ensimmäinen veturin omin voimin taittama matka yli 44 vuoteen.

    Yksityisomistuksessa ja Museoveturiseuran hallinnassa oleva veturi on alusta saakka kuulunut museon kokoelmiin. Sen käyttökuntoon saattaminen on niinikään museotoiminnan alusta saakka siintänyt museon ylläpitäjien kaukaisena haaveena.

    Nyt tehdyistä ensimmäisistä testeistä huolimatta veturin varsinainen liikennöintikuntoon saattaminen edellyttää museoveturiseuralaisilta vielä paljon työtä. Tähän saakka saadut osoitukset talkootyön tuloksista ovat kuitenkin sangen rohkaisevia.

    Tv1 nro 933 on yksi neljästä säilyneestä sarjassaan. Se on tätänykyä todennäköisesti maailman suurin käyttökuntoinen halkopolttoinen höyryveturi.

    "Jumbon" ensimmäiset metrit videoleikkeenä.



    ELOKUVAUSTA Veturimuseolla
    Päivitetty: 7.6.2013

    Filmaus
    Veturimuseo palveli jälleen filmistudiona 4.6., kun Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan ja television koulutusohjelman opiskelijat kuvasivat Credits Express -työnimellä olevaa tuotantoa.

    Kuvitteelliseen maailmaan sijoittuvassa synkkäsävyisessä aiheessa matkustetaan junalla, ja kulkuvälinettä sai esittää Veturimuseon lipunmyyntitilana toimiva vanha EFi-matkustajavaunu. Museoveturiseura ry:n jäseniä toimi kuvausten avustavissa tehtävissä


    PELASTUSHARJOITUS Veturimuseolla
    Päivitetty: 5.5.2013

    Pelastusharjoitus Veturimuseolla

    Suomen Punaisen Ristin Toijalan osasto yhdessä muutaman muun hämäläisen SPR:n osaston, Toijalan VPK:n ja Museoveturiseura ry:n kanssa järjesti vapaaehtoispelastajille tarkoitetun harjoituksen Veturimuseolla torstai-iltana 2.5.2013. Harjoituksessa simuloitiin museojunan ja henkilöauton tasoristeysonnettomuutta, jossa loukkaantui juna- ja automatkustajia. Onnettomuusjunana toimi Veturimuseon Dm7-kiskoauto eli "Lättähattu".

    Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 35 henkilöä.




    MUSEOJUNA ajettiin Toijala-Valkeakoski-radalla 16.9.
    Päivitetty: 17.9.2012

    Tk3-höyryveturi Valkeakoskella

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry yhdessä Veturimuseon kanssa järjesti jo perinteeksi muodostuneen museojuna-ajon Toijalan-Valkeakosken radalla sunnuntaina 16.9.2012. Juna koostui halkopolttoisesta Tk3-höyryveturista, niinsanotusta "Pikku-Jumbosta" ja vanhoista puukorisista ruskeista matkustajavaunuista.

    Juna oli täynnä kuin rautatieliikenteen kultakaudella ikään. Matkustajia neljässä vaunussa oli lähes 300.




    VALOTEOS vesitornissa
    Päivitetty: 1.9.2012

    Vesitornin valo

    Toijalan veturitallin vuonna 1951 valmistunut vesitorni sai ylleen Raimo Laineen valoteoksen Näkymä 2012 -ympäristötaidenäyttelyn päättäjäistilaisuudessa perjantai-iltana 31.8.2012. Tosin ensimmäisellä yrittämällä vain osa teoksen valoista syttyi, ja kokonaisuudessaan torni valaistiin seuraavana iltana.

    Valoteos on, jos katsoja haluaa liittää sen yhtäältä tornin historiaan ja toisaalta sen jälkeen syntyineisiin kulttuurin kerrostumiin, scifin, rappioromantiikan, steam-punkin ja industrial-kulttuurin kädenpuristus aidoimmassa mahdollisessa ympäristössä.

    VR:n Toijalan vesitorni rakennettiin 1950-luvun alussa, atomiajan aamunkoitteessa. Torni tehtiin tilapäisrakennelmaksi höyryvetureiden vesihuoltoa varten, aikana jolloin diesel- tai sähkövetovoiman uskottiin korvaavan höyryhevot paljon nopeammin kuin todellisuudessa tapahtui. Vesitorni rakennettiin halvalla ja nopeasti, koska sen tarkoitus oli palvella vain muutamia vuosia. Käyttö jatkui kuitenkin 1970-luvun puolenvälin tietämiin saakka. Sen jälkeen torni on rapistunut nopeasti. Toijalan kaupunki suunnitteli torniin rakennettavaa Veturimuseon ja muun kulttuuritoiminnan yhteistä näyttelytilaa, mutta keväällä 2004 tehty kuntotutkimus osoitti tornin käytännössä purkukuntoiseksi.

    Vesitornin rakentamisajankohdan maailmankuvasta kertoo jotain myös se, että tornin kattotasanteella, keväällä 2004 paikalleen nostetun sääsuojan alla, on kevyttä ilmatorjuntakanuunaa varten valettu jalusta.


    VIRTUAALI-VETURIMUSEO avattu
    Päivitetty: 24.6.2012

    Virtuaali-Veturimuseo

    Nyt Veturimuseossa voi tehdä myös virtuaalisen kierroksen. Tulirauta on tuottanut näyttävän esityksen, joka avaa museoelämyksen verkossa katseltavaksi.

    Virtuaali-Veturimuseoon Flash-muodossa.


    VETERAANIKUORMA-AUTOJA nähtiin Veturimuseolla
    Päivitetty: 24.3.2012

    Lauantaina 24.3.2012 järjestetyn Veteraanikuorma-autoseura ry:n Kevätpäiväntasaus-tapahtuman yhteydessä myös Veturimuseolla ja viereisellä Matinpuiston pallokentällä vieraili kaikkiaan noin 55 yksilöä hienosti entisöityjä maantieliikenteen hyötyajoneuvoja. Autojen vuosimallihaitari vaihteli väliltä 1937-1981. Kauimmaiset olivat saapuneet Savitaipaletta ja Pieksämäkeä myöten.
    Veturimuseo Sisu

    Kuvissa: (vas.) Oikealla Volvo Titan L495 vuodelta 1959 ja keskellä Bedford J 6 LC 5 vuodelta 1967. (oik.) Paikallisväriä edusti Sisu K-43 vuosimallia 1966.





    VETURIMUSEO filmistudiona
    Päivitetty: 6.12.2011

    filmaus
    Veturimuseo elää talviaikaan hiljaiseloa, mutta toisinaan tapahtuu. Kahtena joulukuisena päivänä, itsenäisyyspäivänä 6.12. sekä 7.12.2011, Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijat filmasivat museossa huumoripitoista lyhytelokuvaa nimeltä "Oodi ilolle". Veturimuseon osalta päätähtenä toimi vanha kunnon Lättähattu" eli Dm7-kiskoauto.

    Ammattimaisin ottein toimineiden opiskelijoiden ohella muutamia Museoveturiseura ry:n jäseniä toimi kuvauksissa erilaisissa avustavissa tehtävissä ja pari heistä taltioitui filmillekin.


    "Oodi ilolle" esitettiin Tampere Film Festivalin Kino TAMK:ssa Tampereen Tullikamarilla 8.3.2012 klo 16. Lisätietoja.

    Kuvassa: Kuvaaja, äänittäjä ja valaistusryhmän johtaja suunnittelevat seuraavaa ottoa kiskoautossa (kuva: Jani Ilomäki).



    AKAAN SEUTU juhli Veturimuseolla
    Päivitetty: 26.8.2011

    Veturimuseo
    Akaan Seutu -paikallislehti vietti juhlaa kunnioitettavan 90-vuotistaipaleensa kunniaksi Veturimuseolla torstai-iltana 25.8.2011.

    Juhla kokosi paikalle arviolta 350 vierasta tapaamaan tuttavia, tutustumaan rautatiehistoriaan, nauttimaan tarjoilusta ja kuuntelemaan kääntölavalla esiintynyttä Valkeakoski Big Bandia.

    Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n ja Veturimuseon järjestämä museojuna Toijalasta Valkeakoskelle kuljetti lauantaina 13.8.2011 ajetuilla kahdella edestakaisella vuorolla noin 380 matkustajaa. Kesäinen sää suosi niin matkustajia kuin radan varteen sankoin joukoin asettautuneita valokuvaajia ja muita katselijoita. Järjestäjät olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen.


    VETURIMIESTEN MATKASSA
    Päivitetty: 11.6.2011



    Veturimuseon kesän 2011 näyttelykausi avattiin lauantaina 11.6. yhdessä Toijalan perinteisten kesätapahtumien Toijala-lentiksen ja Toijalan markkinoiden kanssa.

    Avajaispäivänä Veturimuseon alueella oli nähtävänä vanhojen kiskoilla kulkeneiden ajoneuvojen ohella Toijalan Seudun Mobilistien vanhoja autoja kansallisen museoajoneuvopäivän merkeissä.

    Kesän teemanäyttelyn, Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan yhdessä tuottaman Veturimiesten matkassa -näyttelyn avasivat Suomen Rautatiemuseon johtaja Matti Bergström ja tutkimusvapaalla oleva Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio.

    Veturimuseota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n saaman tunnustuksen avustamisesta näyttelyn rakemisessa ja muutoinkin rautatiemuseoyhteistyöstä vastaanotti yhdistyksen sihteeri Juha Solin. Avajaisten musiikista vastasi Akaan kamarimusiikkiseuran AKKA ry.

    Avajaispäivänä museossa vieraili noin 450 kävijää.

    Veturimuseo Veturimuseo

    Kuvissa: Museoautoja näytteillä (vas.) ja Veturimuseota ylläpitävän Museoveturiseura ry:n saaman tunnustuksen avustamisesta näyttelyn rakemisessa ja muutoinkin rautatiemuseoyhteistyöstä vastaanotti yhdistyksen sihteeri Juha Solin
    (Kuva: Esko Peranto).


    AKAAN KAMARIMUSIIKKISEURA vieraili Veturimuseolla
    Päivitetty: 8.1.2011

    Veturimuseo
    Viime kesänä ensikonserttinsa järjestänyt Akaan kamarimusiikkiseura AKKA ry uhmasi pakkassäätä ja vieraili Veturimuseolla tammikuisena lauantaiaamupäivänä 8.1.2011 valokuvausten merkeissä.

    Kuvassa: Akaalaiset kamarimuusikot poseerasivat muun muassa Vr2-vaihtoveturin edessä (Kuva: Kimmo Varjoranta, kvarjo@kolumbus.fi).


    VETURIMUSEO ja SUOMEN RAUTATIEMUSEO sopivat Veturimuseon hoidosta
    Päivitetty: 11.12.2008

    Akaan kaupunki ja Suomen Rautatiemuseo solmivat 11.12.2008 sopimuksen Veturimuseon hoitamiseen liittyvien palveluiden hankinnasta. Sopimuksen ensimmäinen pykälä kuuluu: "Akaan kaupunki yhdessä Museoveturiseura ry:n kanssa pitää yllä Veturimuseota Toijalan vanhan veturitallin kiinteistössä siten kuin Akaan kaupungin ja Museoveturiseura ry:n välisessä sopimuksessa on sovittu." Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Veturimuseota koskevat päätökset valmistellaan ja tehdään edelleen kaupungin ja seuran yhteistyöelimessä eli Veturimuseon hoitokunnassa sekä luonnollisesti kaupungin ja seuran omissa päätöksentekoelimissä.

    Uuden sopimuksen tarkoitus kiteytyy toiseen pykälään: "Akaan kaupunki hankkii Suomen Rautatiemuseolta Veturimuseon hoidossa tarvittavan museoammatillisen asiantuntemuksen ja museoammatilliset palvelut. Rautatiemuseo toteuttaa palvelut kaupungin kanssa sovitun korvauksen puitteissa ja sen mahdollistamassa laajuudessa."

    Uusi sopimus on puitesopimus asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Sopimuksessa mainitut asiantuntijapalvelut liittyvät muun muassa museon "toiminnanohjausjärjestelmään" eli museosuunnitelmaan ja näyttelyiden rakentamiseen. Sopimus ei velvoita kaupunkia hankintoihin, vaan mahdollisia palveluita hankitaan kaupungin taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Sopimuksessa ei ole sovittu muutoksista Veturimuseon tai museossa näytteillä tai varastoituna olevan esineistön omistus- tai hallintasuhteisiin. Myöskään Veturimuseon palkattuun henkilöstöön liittyviin asioihin uudessa sopimuksessa ei oteta kantaa, vaan ne kuuluvat kaupungin päätösvaltaan.

    Veturimuseossa säilytettävästä kalustosta merkittävimmän osan omistaa Museoveturiseura ry tai sen yksittäiset jäsenet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näytteillä olevat veturit kuuluvat seuralle tai sen jäsenille. Veturimuseo sai alkunsa 1970-luvun jälkipuoliskolla, kun muutamat rautateiden historiasta kiinnostuneet henkilöt ostivat Valtionrautateiltä kaksi käytöstä poistettua höyryveturia ja vuokrasivat niille sijoituspaikan Toijalan veturitallista, jossa jo tuohon aikaan alkoi olla VR:lle tarpeetonta tilaa. Ajatus veturi- ja muiden kokoelmien laajentamisesta kehittyi vähitellen, ja tarkoitusta varten perustettiin vuonna 1979 Museoveturiseura–niminen yhdistys. Seura ja erityisesti sen aktiivinen puheenjohtaja Olavi Kilpiö saivat hankittua lukuisia käytöstä poistettuja vetureita ja muuta esineistöä VR:ltä ja teollisuuslaitoksilta. Luonteenomaista silloiselle toimintatavalle ja hyville suhteille aina VR:n korkeinta johtoa ja liikenneministeriötä myöten oli se, että raha ei vaihtanut omistajaa veturien siirtyessä Toijalaan. Museoveturiseura sai silloisen Toijalan kaupungin innostumaan veturitalliin kerättyjen kokoelmien avaamisesta julkisesti näytteille. Tuloksena oli Veturimuseon perustaminen seuran ja kaupungin välisellä sopimuksella lokakuussa 1985 ja avaaminen yleisölle seuraavana kesänä. Vuosien saatossa museon kokoelmat ovat hitaasti mutta varmasti kasvaneet niin seuralle kuin kaupungillekin tehtyjen lahjoitusten ja molempien osapuolten tekemien hankintojen myötä.

    Seura tekee edelleen runsaasti talkootyötä museon ylläpidossa. Sekä seuran että kaupungin taholla on kuitenkin nähty, että tietyissä, esimerkiksi näyttelyiden rakentamiseen liittyvissä, asioissa tarvitaan asiantuntija-apua. Luonnolliseksi yhteistyökumppaniksi nähtiin Suomen Rautatiemuseo, joka on valtakunnallinen rautatieliikenteen erikoismuseo ja jonka kanssa on tehty kiinteää joskin epävirallista yhteistyötä koko Veturimuseon olemassaoloajan.